Teetä ja allekirjoituksia
Aina näin potiessa jotain flunssantapaista tulee juotua teetä naama virsullaan. Kun se (tee) on vaan niin pahaa, kun kahviin (maidolla) on tottunut pienestä pitäen. Mutta kun Jotain kuumaa on juotava, jos meinaa, että kurkkuun eikä nieluun satu niin saatanasti. Helpottaa se hetken. Jos ei kahvia tai teetä, niin mustaviinimarjamehu toimii loistavasti. Töissäkään ei kehtaa snapsilasia pöydällä pitää, niin täytyy lääkitä tujummilla aineilla vasta kotona. Nukuttaakin pirskatin hyvin.
...ainakin aina siihen asti, kunnes ennen viittä aurauskalusto tulee huutamaan ja piipittämään ikkunan alle! Parina viime aamuna ovat tulleet just pahimmoilleen lumitöihin. Toisaalta ihan hyvä, onhan tuota lunta satanut ehkä sen pari senttiä, ja kun muistelee aikaisempia talviaamuja; hyvä, jos puoleenpäivään mennessä tälle pihalle ehtivät. Mutta menisivät Vintin ikkunan alle, hän kun on jo ennen viittä ylhäällä muutenkin (vilkuti-vilkuti vaan, kaikella ystävyydellä). Siinä edellispäivien lumentulossa ei ollut minusta mitään positiivista! Liukkaatkin tulivat - näkihän sen jo mm. tämän päivän Aamulehden etusivulta; kuvaaja oli ollut kytiksellä näpsimässä kaatuneita ihmispoloja.
Tänään oli allekirjoitusten harjoituspäivä pankissa. Tarpeeksi moneen paperiin kun nimensä laittoi, huomasi ajattelevansa mm., että eriparia kaikki tyynni ja, että onpa huono käsiala tähän aikaan päivästä. On kyllä muutenkin. Tai riippuu aina mielentilasta, kynästä, paperista ja asiasta, minkälaisella käsialalla tekstiä syntyy. Pääasia kuitenkin, että asuntolaina myönnettiin nyt vallan virallisesti ja yksi asia on sitä myöten selvä. Seuraavaksi tiedossa kaupantekoiltapäivä.
Vielä kun paranisi tästä köhästä, kuume pysyisi poissa ja menkat alkaisivat, niin kaikkihan olisi vallan hyvin, ellei loistavasti. Tämä liika miettiminen ja pieni ressaaminen aiheuttaa taas ihme panttaamista. Ei yhtään kiva. En osaa ajatella edes säästön kannalta.
7 kommenttia:
Flunssan kourissa minäkin,ei muuta kuin totia kurkusta alas,kyllä se auttaa,ainakin vähän aikaa!
Minä lähen aamusta aikaisin liikkeelle,joten auraukset ei paljon haittaa.Tosin ei niistä tänä talvena ole tarvinnut kärsiä paljon kenenkään.Meilläpäin ainakin sataa nyt vettä,joten lumet varmaan sulaa pois..ja on himskatin liukasta!Mutta asuntoasia siis etenee,lainapaperit jo taskussa.Hieno homma!
Lisbetti,
totta, että eihän niitä auraajia kovin monesti ole tänä talvena ikkunan alla kolistellut, mutta nekin kerrat, kun ON, ovat herättäny liian aikasin :)
Jes, as.asiat etenee hyvää vauhtia. Eivät sanoneetkaan pankissa, että "mitä, ettekö te vitsiä ymmärrä, te mitään lainaa saa :D"
Parempia oloja vaan sulleki, tämä poteminen ja puolikuntoisuus käy työstä :)
(Ja hei, mie suosittelen edelleen sitä Baygonia! Ja lattialistojen irrottamista ja myrkyttämistä.)
Pidä sie ne lumiaurat vaan siellä tämän viikon, minä olen täällä kaupungissa :-)
Kossua ja mehua, sekaan pari kynttä valkosipulia,ja köhä on muisto vain :-)
Ja on nimittäin mielettömän hyvää.
Nimimerkillä kokeillut.
KOitan ennättää posteilemaan,mutta työ painaa...
Jaksa sinä.
No voi kökkö, kun tuo lenska on sinne pesiytynyt. Ei muuta kuin mustaherukkapullo mukaan töihin ja kuumaa vettä kaveriksi...
Onneksi olkoon Tinka ja Mies! Jei! Oma koti on taas yhden askeleen lähempänä.
Jaksuja sinne
Vintti,
ai,niin ja eihän siellä kaupungissa ole edes lunta. Toisin kuin täällä :)
Nou hätä sen postin kans. Mieti rauhassa sitä ruokapuolta ja nautit nyt siitä hiljasuudesta siellä.
Sukulaissielu,
kiitos kiitos :) Huterat on askeleet, mutta onpa kumminki otettu niitä.
Voi sielläkin kamppaillaan kaikenlaisten harmien kanssa!
*lähettää jälleen energiapläjäyksen*
Miekin rakastan kahvia ja teetä juon vain lohduksi tai kipeänä ollessani. =))))
Hallatar,
kiitos vaan - melkein tunsin semmosen pläjäyksen tuossa ohimolla :) Ja nyt juilii selästä. Että hyvin menee, mutta menköön.
Totta, teetäki voi joskus pakon edessä näköjään juoda ja siihen voi jopa tottua, kun tarpeeks monta mukillista yrittää kitata.
Vaan ei ole aamukahvin voittanutta :)
Lähetä kommentti