Työtä käskettyä
Tämän päiväisen työmaan pomo kehoitti päivän päätteeksi juomaan viinaa tai vetämään särkylääkettä jo vähän niin kuin förskottina. Otinpa neuvosta vaarin ja kaapista pullon ja kulautin pari annosta. Josko se olo tästä tokeentuu ja huomenna pääsisin sängystä ylös. Tiistaikännin alku (alkaa olla jo ohitse; kirjoittaminenkin sujuu taas) tuli vähän niin kuin tarpeeseen.
On meinaan paikat piestynä ja selkää juilii, mutta en valita, toteamuksena vain tässä ynnään päivää sarjassani Laiska sohvaperuna töitään luettelee. Saatiin aika paljon tänään aikaiseksi uudessa osoitteessaan. Siitä on hyvä jatkaa. Minun tosin on pakko pitää yksi tai kaksi välipäivää (jo oman kuntoparkani takia). Loma hupenee, enkä muuten saa aikaiseksi omassa huushollissa kaikkia niitä rästihommia, mitä suunnittelin. Palkkapäivää silmällä pitäen olen myös ajatellut mennä parturiin ja sinne ja tänne. Se hyvä puoli tämän päiväisessä ohjelmassa taas oli, etten ehtinyt murehtia omia asioita.
Kotiin tultua sain hyviä ja vähemmän mukavia tekstiviestejä. Hyvää oli se, että tapaan ehkä kaverin jos toisenkin vielä lomani aikana. Surullisempaa antia oli tieto vanhan tuttavan kuolemasta.
Itku pitkästä ilosta.
2 kommenttia:
Joskus on hyvä ottaa stimulanssia keskellä viikkoakin.
Hyvä, että olet auttamassa Vinttiä. Yhdessä tehden homma etenee.
Rutistus sinne.
Sukulaissielu,
heh, asiasta voidaan olla montaa mieltä.
Kupeksin jo puoli kaksi yöllä, kun heräsin virkeänä, ko peippo ja tehetti työtä saada unen päästä uudelleen kiinni. Oli kuuma ja joka paikkaa kivisti :D
Onneksi Vintillä on myös muita apureita; oikeita ammattilaisia ja riskejä miehiä ;D - niin voi tämmönen touhotäti pitää välillä vapaata.
Peukutus jatkuu!
Lähetä kommentti