Tule apuun, Teuvo!

Täytyy pitää lakisääteinen pitkä kahvipaussi ja lukea pitkästä aikaa muutamia blogeja. Olen kummasti taas saanut aikani kulumaan ihan jossain muualla, kuin koneen ääressä. Siitä syystä olen pihalla, kuin punatulkku. Olokin taitaa olla yhtä pulska, joten ei se taannoinen päätökseni ainakaan pikapudotuksena ole lähtenyt käyntiin. Vaikkei muutosta muuten huomaa, niin farkkujen vyöstä; uusi reikä on "pitänyt" ottaa käyttöön.

Reilu vuosi ollaan asuttu tässä asunnossa ja melkein yhtä kauan olen suunnitellut huonekalujen ja kaappien uudelleenjärjestelyjä. Nyt olen päässyt siinä asiassa vähän eteenpäin, että komeroiden kätköjä olen käynyt läpi ja karsinut ylimääräistä. Kirpputori- ja roskapussi kulkee rinta rinnan, joten on suht helppoa luopua sellaisesta roinasta, joka vain täyttää kaapit ja laatikot. On vain pysyttävä tiukkana ja varoa ajatuksia tuota voisi tarvita joskus ja raskinko tuota hävittää.

Erilaisilla huonekaluratkaisuilla ongelma ratkeaisi hetkessä, mutta se on taas rahakysymys. Jos ei olisi, kutsuisin Lomanin Teuvon kylään. Antaisin hänelle vapaat kädet sisustaa tämän huushollin. Jaa, mistäkö syystä? Ajatus on kasvanut remonttiohjelman myötä. Kertooko se sitten huonosta vai samasta mausta, mutta olen tykännyt hänen ratkaisuista tähän mennessä.

Mutta... Kokeillaan nyt ensin karsimalla ja järjestelemällä pintapuolisesti. Keittiössä sitä vähän kummastui ajankulusta, kun maustekaapista löytyi maustepusseja parasta ennen vuonna 2007 -leimalla. Yksi pussi oli vieläkin vanhempi. Jauhoja olen sentään oppinut ostamaan menekin mukaan.

Se on selvä kevään merkki, että alan touhottaa kotona entisestään. Onhan tuota päivänvaloa jo muutenkin ihan eri tavalla. Toivo herää, että tämä raskas talvi tästä kääntyy vielä hyväksi. Kevääksi.