Pisamille taipumaton
Eipä auttanut, vaikka olin eilisen päivän pihalla, niin yhden yhtäkään pisamaa en naamaani saanut. Isäni tyttö olen. Äidin näköä, mutta tukka on yhtä taipuvainen ja harmaantuva, kuten isällä ja ne pisamatkin ovat jääneet äidin haltuun. Rusketusraidoista ei voida myöskään puhua, mutta jotain muutosta moinen happihyppely aiheutti tällaiselle sohvaperunalle. Hyvä niin.
Meni päivä yhteishyvän piikkiin - oli nimittäin talkoot, kuten aika monessa muussakin paikassa. Oli kyllä hieno ilma, ellei jopa liian moiseen urakointiin. Janojuomaksi hörppäsin yhden vaivaisen siiderin, mies piti paremman huolen nestetasapainostaan, tosin vasta talkoiden jälkimainingeissa. Saipa sitten tuta ja muistutuksen siitä, mitä siitä seuraa, kun ei lopeta ajoissa. Minä puolestani podin lievää vahingoniloa. Välillä näinkin päin. Tänään olisi kai pitänyt jatkaa pihahommia, mutta pysyttelin ihan vaan tässä kotosalla. Huhkikoot ne, joita huvitti jatkaa. Omassa huushollissakin ihan nokko tekemistä. Pyykkäystä ja imurointia, sitä tavallista.
Se nyt ei ole ollenkaan uutta, että talkoissa ja muissa vastaavissa on aina ne yhdet ja samat osallistujat. Niin näköjään tässäkin talossa. Ei siinä mitään, hyvä kun edes jotkut osallistuvat, pysyy ainakin joku tolkku, mutta sitä en jaksa sulattaa, että sitten jälkikäteen maristaan milloin mistäkin tehdystä tai tekemättömästä työstä. Tulisi itse ja osallistuisi. Sen jälkeen ehkä voi olla vara valittaa.
***
Kävipä tässä taannoin sellainenkin kämmi, että menin ja kirjauduin sinne helkutin naamakirjaan. Minun ei koskaan pitänyt ja olen edelleen sitä mieltä, ettei olisi pitänyt. Ei, vaikka onhan sekin kätevä kanava etsiä ihmisiä. Nyt kirjautuneena se hakutoimintokin on paljon kattavampi. Siellä on niin paljon minun mielestä turhaa roinaa ja joka puolelta tulee lisää sitä turhaa, mutta olen iloinen mahdollisuudesta ignoorata moiset höpinät. Onhan se kiva, kun kaverit löytää ja löydän kavereita ja voidaan vaihtaa kuulumisia, mutta siinäpä se sitten onkin. Vietän aikaani blogimaailmassa paljon enemmän ja mieluummin. Ja entäs se My Space! Sinne en ainakaan tu enkä me! Son varma.
Sekin lienee varmaa, että huomenna palataan ystävän remonttitantereelle. Jei!
6 kommenttia:
Siis mitä?! Ymmärsinkö oikein, että kaipaat pisamia? Voi kettu, täältä niitä saisit ilmaiseksi ja roppakaupalla! :) Minen niitä huoli enää ainoatakaan. Ei vaan, on tässä vanhenemisessa se hyvä puoli, että pikkuhiljaa naama kurtistuu ja pisamatkin häipyy :D
Kakarana joku mulle sanoi että jos sitruunalla hankaa pisamia, ne häipyy. Arvaa toimiko konsti. Tuloksena karsea ihottuma ja viikko tiukkaa rasvausta :)
Haahis,
en nyt varsinaisesti _kaipaa_ pisamia, mutta eikös sitä sanota, että heti kun arska vähän paistaa, tulee pisamia :) Niinnoh, kelle tulee, kelle ei. Äitille tuli, isille ei.
Heh, tuosta sinun sitruuna-kokemuksesta tuli mieleen eräskin lähisukulainen, joka oli nuorena leikannut silmäripset - oli ajatellut niiden kasvavan sillä tavalla pitemmäksi. Ei toiminut se karvankasvu ihan samalla tavalla :)
Mutta joo, on tässä vanhenemisessa hyviäkin puolia :)
Serkkuni taas nuorempana kuuli jostain että tukan saa TOSI hyvin valkaistuksi käyttämällä raakaa Kloritia. Ja sitten muovipussi hiusten peitoksi.
Oli aika lyhyt frisyyri sen kesän, kesti yllättävän kauan että se tukka kasvoi takaisin ja päänahka parani. :)
Mut hienosti oli hiukset lähteneet muovipussin mukana! :D
EIKÄ! :D :D
Onneks ite tyydyin valkaseen vaan farkkuja - se läikkäkausi kun iski jossain vaiheessa ;)
Lisääpä miut siun ystävisi sen sen naamakirjan kautta, siellä kun on muutama siun niminen, on helpompaa toisin päin :-)
Mie oon väsy -odotas huomenna tähän aikaan...
vintti
Vintti,
ehkäpä siinä oli tarkotuksensa, miksi en jo ole lisännyt sinua sinne ;)
Mie mietin vielä.
Siinä on turhan lyhyet jäljet laskea 1+1 yhteen, jos ja KUN mielin pitää blogimaailman ja naamakirjan erillään. Nih.
Mutta aika nuijanukutus tuli tämän päiväsestä. Torkuin jo tuossa sohvalla, vaikka piti sää kattoa - josko osais varautua vähän paremmin, ko tänään.
Vaahtokarkit oli namia pitkästä aikaa - kiitos vaan!
Jatketaan taas pian harjotuksia!
Lähetä kommentti