25.8.2009

Varustautumista

Olo on vähän niin kuin koululaisella, joka aloittaa koulutien. Täytyy hommata uusia koulutarvikkeita ja vaatetusta; mitä nyt tuleekaan tarvitsemaan.

Viime päivät on hujahtaneet vähän näissä alkuvalmisteluissa ja juostessa pää kolmantena jalkana paikasta toiseen. Pinnan alla kytee ja kuplii, enkä meinaa oikein pöksyissä pysyä.

Tässä välissä sitten viime merkinnän olen myös sivistänyt itseäni käymällä reissussa. En ollut yksin, enkä kaksin, mutta ei se mikään seuramatka sanan varsinaisessa merkityksessä ollut. Se, mitä tuolta matkalta opin, oli mm. se, että ensi kerralla lähden kaksin ja ollaan heti vähintään kaksi - kolme päivää, että siellä ehtisi nähdäkin jotain ja vielä vähän enemmän. Paremmin. Nyt sitä mentiin vähän niin kuin kello kaulassa ja naama o_O. Siellähän on niin paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Ihana paikka! Ostin ennen matkaa sanakirjankin, jotta osaisin sanoa edes kiitos ja tilata kaksi kahvia. Onnistuin. Loput meni englannilla, kuten pelkäsin. Kukaan ei edes passia kysynyt!

Työstä. Sehän on selvää, että oman alan töitä tässä kaupungissa on ollut tuskastuttavaa hakea ja saada. Ja kenties lukea; olenhan tässä samassa jamassa ollut jo pitemmän aikaa. Poissuljin kuitenkin muutaman asian; puhelinmyyntityötä en suostuisi tekemään, enkä edes harkinnut lasta saati koulunpenkkiä. Minusta ne on huonoja vaihtoehtoja tähän tilalle - ainakin omalle kohdalle. Jokainen toki tekee, kuten tykkää ja parhaaksi kokee.

Tästä minun omasta valinnasta ja ratkaisustakin voinee olla montaa mieltä, mutta ainakin teoriassa se antaa mahdollisuuden työntekoon. Vaikka sitten aluksi keikkaluonteiseen, ellei pitempää pätkää onnistu saamaan, mutta tienestipuolelle toivon kuitenkin pääseväni. Johan tässä on kekkuloitu useampi kuukausi.

Tilanteen ollessa tämä, ei kovin kannattaisi nirsoilla. Note to myself. Aika hyvin olen päässyt asioissa eteenpäin, koska nyt vain odotan sitä oikeata hetkeä, jolloin kuuluu klik, kun asiat menevät omille paikoilleen ja voin nostaa kytkintä ja laittaa ketjun roikkumaan! On aika helpottava tunne tällä hetkellä. Ja odottava.

Tämä täti on valmis tarttumaan töihin!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Asioilla on taipumus järjestyä, onnea matkaan! t.Tipi

Tinka kirjoitti...

Tipi,
kiitos paljon!
Uskon iteki tuohon, kun en muutakaan voi :) Ja toki omilla tekosillaki on oma osuutensa asioiden järjestymiseen tai sekoamiseen.