Lainatuin ottein

Vuodenvaihteen Aamulehdessä oli sivullinen lupauksia uutta vuotta varten. Sai rastittaa ne kohdat, mitä aikoo vuoden aikana (yrittää) tehdä. Leikkasin sen hyvänä hetkenä talteen ja lupasin itselleni haahuilla vähän sen mukaan vuoden 2010. Eri asia, unohdanko koko lehtileikkeen jo tammikuun aikana.

Siitä syystä päätin tehdä siitä oman merkinnän. Kätevää. Ihan vain muistiksi. Opiksi ja ojennukseksi.

Selvitän, ketkä asuvat naapurissa ja tervehdin heitä
Selvittelyt sikseen, mutta yleensä tervehdin naapureita kyllä muutenkin ja muitakin joskus vahingossa, jos pihalle/rappuun päätyvät. On se sitten naapurin kaveri tai postinjakaja. Minusta on vähän hölmöä ohittaa vastaantulija (omassa pihassa/rapussa), jos ei mitään sano. Katsekontakti pitää ainakin ottaa, vaikka sitten vastaantulija olisikin sokeamykkä. Tämä reippauteni ei välttämättä vaikuta kaupassa. Jos en ole juttutuulella, en ala huudella hyllyjen välistä naapurille tai kenellekään muullekaan heitä.

Pidän yhden kasvisruokapäivän viikossa
Tätähän me ollaan aina yritetty, mutta katsotaan, miten taas käy. On niin helppoa tehdä myös kala- ja lihapitoista ruokaa ja syödä se hyvillä mielin. Tosin, nyt taas joulun jäljiltä tuo kasvisvaihtoehto ei ole ollenkaan hullumpi vaihtoehto.

Syön karkkia vain viikonloppuisin
Jos haluaisin oikeasti päättää ja lopettaa, voisin luopua karkista taas kokonaan. Olin joskus sen kymmenen vuotta ilman, eikä tehnyt tiukkaakaan, kunhan alkukankeudesta pääsin eroon. Jos ei totaalikieltäytyminen, niin yritys hyvä 10 tuo lauantaimättö. Tai kerran kuukaudessa; kuka käskee syödä edes joka viikonloppu. Harkintaan!

En roskaa luontoa
Ei käy edes mielessä! Kannan (omat) roskat vaikka kaupungilta asti kotiin laukussa/taskussa, jos ei muuta keinoa vastaan tule. Autossa on pieni roskapussi vaihdekepissä, joten meiltä ei tipu(teta) roskia matkan varrelle. Ai, että ahistaa, kun joskus näkee, miten joltain sattuukin tipahtamaan nenäliina tai karkkipaperi tms. Koskahan saan suuni auki huutaakseni, että hei, teiltä taisi tippua jotain.

Kierrätän jätteeni
Sitä teen ihan luonnostani ja intopiukeena. Enemmänkin voisin, jos sille olisi mahdollisuus, esim. muovinkeräys. Mutta hyvä näinkin, että maitopurkeista lasipurkkeihin, säilykepurkeista pattereihin ja kaikkeen siitä väliltä löytyy omat kierrätysastiansa ja -pisteensä, joko läheltä omasta pihasta tai sitten "kauppareissulta".

Annan feissarin käännyttää minut
No, en todellakaan anna! Joku roti!

Katson vähemmän televisiota
Katson aika vähän omasta mielestäni jo nyt. Vietän enemmän aikaa tietokoneella. Uusia kotimaisia sarjoja on taas alkanut ja alkaa, joten voi olla vaikeaa vähentää. Päinvastoin.

Menen ajoissa nukkumaan
Jos klo 22 - 23 on ajoissa, niin ei tarvitse muuttaa tapoja. Joskus tuo voi lipsua puoleen taikka toiseen, mutta unta tulee riittävästi. Uni on paras lääke ja nukkuminen aika parasta.

Ostan lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita
Tässä olisi parantamisen varaa ja paljon.

Liikun vähintään puoli tuntia joka päivä
Joka päivästä en uskalla sanoa, koska voihan olla, että tänäkin vuonna tulee vielä pyjamapäiviä. Kävelylenkille jos lähden, siellä yleensä menee tuntinen; johtuen sijainnistani, eh. Tekemäni kierrokset vievät sen verran aikaa, että aika helposti hurahtaa se tunti, eikä tee edes tiukkaa. Aurinkoisilla pakkassäillä voin vielä pidentää reissuja, kun ei vain malta tulla kotiin. Olen myös päättänyt aloittaa taas kuntopyörällä polkemisen. Eilen aloitin, ensimmäinen 10 km takana. Kesällä sitten taas ulkopyöräilyä.

Aloitan uuden harrastuksen
Jaa, niin minkä? Koskahan olen viimeksi varsinaisesti harrastanut jotain, jota voisi kutsua harrastukseksi = jolloin lähdetään kotoa pois kerran kaksi viikossa ja ollaan samanhenkisten ihmisten kanssa harrastuksen parissa. Olisiko 80-luvulla kuorossakäynti? Tyttökerho 70-luvulla. 90-luvulla touhusin mitä touhusin, mutta sekin oli aika itsenäistä diy-askaretta. 2000-luvulla... Pitäisi kai ensin päättää, mitä haluaisin harrastaa ja onko minusta (epätoivoista sanan muistelua tässä välissä... jestas sentään, kun en löydä sitä sanaa, mitä haen.) Antautumaan, ei. Kiinnittyä, no, ei. SITOUTUA! Tulihan se sana, kun vähän potki. Niin, onko minusta sitoutumaan johonkin tiettyyn juttuun pidemmäksi aikaa, varsinkaan kun en tiedä, mitä ensi viikko tai kuukausi tuo tullessaan.

Järjestän lautapeli-iltoja kavereille
Pitikö se tämänkin tulla muistuttamaan, että hyllyllä on edelleen yksi kokeilematon peli. Jos nyt ensin kahdenkesken saataisiin pelipöytä kohdilleen, niin sitten voisi harkita oikein peli-iltaa. Työn alle tämäkin.

Löydän joka päivä yhden positiivisen asian itsestäni
Ja kuinka montaa päivää on vuodessa? Täysin mahdotonta.

Juon vähemmän alkoholia
Voiko tämän vähempää enää juoda. Sehän olisi sama sitten lopettaa kokonaan, mutta kyllähän sitä lääkkeeksi täytyy aina välillä ottaa. Ja vähän muutenkin.

Hymyilen enemmän
Olisi kyllä syytä! Olen turhan vakavailmeinen, lähes tuima, vaikka ei olisi mitään syytä. Hyi minua!

Opettelen haaskaamaan aikaa
Ei tarvitse opetella, osaan sen jo - ja olen siitä enemmän kuin tyytyväinen.

Ostan runokirjoja
Harvemmin tulee runokirjoja ostettua, mutta kirjoja kyllä.

Ajan autolla vain kun on pakko
Sitä teen kyllä ihan muutenkin. Kuljen julkisilla, jos en omin avuin - ja mies toimii kuskina yleensä aina, jos näitä lyhyempiä matkoja körötellään. Käyttäisin autoa vieläkin vähemmän, mutta mies on sitä mieltä, että sitä ei saa seisottaa parkkipaikalla turhan pitkiä aikoja. Auto ei tykkää. Ymmärrän... Eikä mies tykkää julkisista.

Pistän vanhat vaatteeni kiertoon enkä hanki heti uusia
Toimii jo nyt. Kuskaan epäsäännöllisen säännöllisesti pusseja UFFin laatikkoon, mutta sitä vaaraa ei ole, että hankkisin uusia tilalle. En ainakaan turhan usein. Tarvetta kyllä olisi, mutta pärjään näilläkin. Katsotaan vaatekertaa sitten taas, kun työt kutsuu.

Käyn katsomassa isovanhempia useammin
Enää ei elä, kuin molemmat mummit, mutta molemmat asuvat yhtä kaukana kuin vanhemmat, joten käyntikerrat tuskin nykyisestä lisääntyy. Välimatka asettaa omat hankaluutensa. Tosin puhelimeen voisin tarttua useammin, mutta olen muutenkin niin huono soittelemaan (se tosin näkyy kännykkälaskussa, silloin harvoin kun se tulee.).

Ostan ruokaa vain sen verran kuin käytän
Auts. Tässä on myös parantamisen varaa. Biopussiin tulee laitettua joskus muutakin kuin suodatinpussit ja talouspaperit.

Käyn katsomassa harrastajateatteria
Tuota voisin tulevana kesänä kokeilla! "Oikeissa" teattereissa olen täällä asuessa päässyt käymään, mutta vielä on paljon nähtävää ja koettavaa kulttuurinkin saralla. Yksi, mitä mietin ja haluaisin kokeilla, on joku "sinfoniakonsertti" vaikka Tampere-talossa. Tykkään klassisesta musiikista, niin olisi mukavaa kerrankin kuulla sitä ihan oikeasti soitettuna. Ilman kuitenkaan mitään sopraanoja tai muita oopperalaulajia. Pidänpä tämänkin mielessä.

Sammutan turhat valot
Helppo nakki, jos niikseen tulee. Pimeitä ovat ne huoneet, joissa ei oleskella. Paitsi vessa; siellä yleensä aina palaa päivisin valo, jos kotona ollaan, koska käytössä se on kuitenkin ja ko. lamppu ottaa aikansa syttyessään. Tästäkin on montaa mieltä, että kannattaako niitä loisteputkia sammutella ja sytytellä edestakaisin, mutta näillä tavoilla mennään toistaiseksi.

Aika näyttää, minkälainen vuosi tästä tulee ja kuinka paljon pitää itseään retuutella niskasta ja potkia peeseelle.