9.1.2010

Uuden alun alussa

Vuoden alusta tai viimeistään loppiaisesta on alkanut taas uuden arkeni opettelu ja totuttelu. Eri asioiden summana päätin tehdä erilaisia muutoksia, mutta eivät ne mitään "uuden vuoden lupauksia" ole. Näitä uusia alkuja kun on ollut jo pitkin viime vuotta.

Värjäsin pääni. Tai annoin värjätä. Niin monen vuoden jälkeen, mutta silti. Takana ovat ajat, jolloin sähläsin itse - ja takana on myös se päätös, että sitten kun pääsen töihin. Radikaalia muutosta ei tullut, mutta sainpa vähän vaihtelua peilikuvaan.

Kuten aioin, olen aloittanut taas kuntopyöräilyn. Tein sitä varten A4:n, johon merkitsen päivän, vastuksen, ajan ja kilometrit. Kaloreista en tajua tuon taivaallista, enkä jaksa sitä laskemisrumbaa. Tavoitteena kertalaakista aina vähintään 10 km, joka tähän mennessä on onnistunut. Sellaisen mielestä, jolla on itsekuria, voi tuntua typerältä pitää kirjaa polkukerroista, mutta huomasin omalla kohdalla, että ainut motivaattori on kirjanpito. Kerroista ja ajankulusta. Ettei vain lipsu taas liikaa sohvanpuolelle - tai koneella istumiseen.

Ei nimittäin ole varaa. Puntari heilahti joulun jälkeen vaarallisesti taas tasaluvun ylitse ja nyt niitä yritän taas huhkia pois. Kunhan pääsen taas tasalukuun, alkaa isompi työ päästä tasaluvun alle.

Hyvin on sujunut tähän asti, kun itse pääsen sanomaan. Tunnin kävelyitä aamuisin tai ainakin puoleenpäivään mennessä - illalla vajaan puolentunnin kuntopyöräily. Kyä tää tästä, jankutan mielessäni. Kunhan vain en anna taas periksi ja tee paluuta entiseen.

Entäs ruokapuoli. Se onkin toinen juttu.

Kaikki mitä naamaani lapan, ei kertakaikkiaan sovi. Sen tuntee ja näkee, mutta silti lapan. Tai nyt yritän olla lappamatta. Kokeilen, vaikuttaako mitenkään mihinkään se, että juon vain aamulla kupin kahvia, muina aikoina teetä tai kaakaota. Tee menee, kunhan taas totun ja löytäisin sellaisen mieluisan maun, joka ei laita irvistelemään. Ruisleipää pitäisi välttää ja luulenpa, että se on jo ihan perimänä. Kaikki merkit viittaa siihen. Se taas on aika vaikeata, koska tykkään ruisleivästä ja vaaleata en syö kuin pakon edessä. Nyt taitaa olla se pakko kallistua vaaleampiin sortteihin. Tai parasta kai olisi kokeilla tovi ilman leipää ja pottuja. Hankalaa, mutta yritän.

Kasviksia syödään aika hyvin jo muutenkin, mutta kai niitä voisi enemmänkin syödä. Hedelmistä uppoaa appelsiinit ja vihreät omenat, noin niinkuin kärjistäen. Välillä jotain muuta. Banaanin olen unohtanut toistaiseksi. En vain muista, miksi.

Liikunta ja ruokavalio. Luulisi riittävän, mutta ei. Senpä takia sorruin mainokseen ja netistä kaivettuun tietoon ja ostin yksiä pillereitä. En ole ikinä oikein uskonut ja luottanut moisiin apukonsteihin, mutta kai sitä tässä iässä saa jo kokeilla vaikka mitä. Uimahalliin minusta ei ole menijäksi, hiihtoladulla tarvitaan sukset ja kuntosalille minua ei ole vielä saatu, eikä saada, jos se minusta on kiinni. Haluan liikkua raittiissa ilmassa, jos se suinkin on mahdollista. Senpä takia ajattelin antaa mahdollisuuden tuollaisille kepulikonsteille ja kokeilla, onko meistä yhdessä mihinkään. Pari kuukautta ja voinen todeta, olenko alle tasaluvun vai en.

Syytä olisi kaventua ja kohentua, koska mies sai alustavasti jo vinkin, että kesällä olisi kaverinsa häät. En hihkunut riemusta, en todellakaan. Kesähäät! Voiko ankeampia asioita olla. Kysyn vaan, näin talvi-ihmisenä. Talvella häistä saisi paljon nätimmätkin, katsoo vaikka pihalle nyt. Samasta syystä totean, että häälahjan hankinta on pienin murhe tässä tapauksessa. Täysmustissa vaatteissa avojaloin sinne kun tuskin kannattaa mennä. Ei, vaikka musta hoikentaa.

Koettelemusten kevät 2010 tulossa!

7 kommenttia:

Mymskä kirjoitti...

Vau, olisipa minustakin tuollaiseen! Nyt ei vaan irtoa, ei sitten millään, vaikka syytä todellakin olisi.
Tsemppiä!

sea kirjoitti...

Miten olisi ruispaahtoleipä? Ihan paras vinkki on kuitenkin säännöllinen syöminen. Syö 3-4 tunnin välein, näin iltahimottaminen häviää. Eikä tule syötyä liikaa kerralla kun voi ajatella, että kohta saa syödä taas ihan luvan kanssa. :)

Teen suhteen kokeile Punnitse ja säästä, sieltä saa hyviä hedelmähauteita ja Forsmanin iki-ihanaa Russian Samovar blendiä. Jos ei uskalla ostaa maistamatta niin kannattaa käydä kokeilemassa Keskustorin Coffee Housessa.

Invisible visible kirjoitti...

Jes, teen suhteen olisin antanut samoja ohjeita kuin Sea, tosin itse en oikein hedelmähauteista perusta... mutta punnitse ja säästässä on useita eri makuja, ja varmaan myyjä osaa neuvoa vahvuuksissa ym... Väriä päähän, yeah!!!

-Anne- kirjoitti...

Olen itsekin huomannut että minut pitää ruodissa vain kirjanpito - eikä aina sekään.
Joka päiväkö tuon saman setin teet? Ihailtavan sinnikästä. Pitäisi itsekin ryhdistäytyä, kun olen viime aikoina viihtynyt liian hyvin sohvalla.

Anonyymi kirjoitti...

MMie voin tuoda vihreän teen eri makuja kokeiltavaksi.
Parasta onpi mielestäni mintulla maustettu, tahi sitten tuo valkoinen tee.
Tee tarvitse olla näet todella hyvää- maistua jollekin, että sen voi juoda ilman sokeria.
Kaakao on aikamoinen sokeri ja energiapommi, se varmaan kannattaa jättää kyllä kokonaan pois?

Jos tuossa rinnalla koittaa kasata lautasensa niin, että sillä on ruoka-aikaan mahdollisimman vähän hiilihydraatteja, alkaa tuloksia tulla kyllä
Enemmän kasvista, vähemän pottua.
Meillä se ylinirso juniori suosii ja vetää mukisematta parsa-porkkana-kukkakaali sekoistusta, joka onkin muuten pirun maistuva.

Ulkoilma on hyvä, nostaa samalla koko ajan mielialaa, ja piiskaa tekemään enemmän ja enemmän.
Kirjanpito loistavaa, sillä tavalla tuohon suhtautuu oikeammin, ja ei lähden -hupsista,en muistanut- linjalle.

Jos oikein syttyy, niin venyminen ja vatsalihasten tekeminen olisi vielä oiva lisä.
Tsemppaan ja komppaan- kannustan, missä ikinä voin. Kannustan, vaikket pyytäisi.

Muista runsas veden juonti, ja kerro kokemuksia noista pillereistä.
Valmarinin kivennäisliuos - myydään luontaistuotekaupassa- voisi olla kiva lisä tuohon, niin säilyy aina kaiken aikaa kroppa balanssissa!
ihan samaa asiaa veivataan täällä..

Anonyymi kirjoitti...

Niin, utta kai sie jo arvasitkin, että tuo ano olin mie.

vintti

Tinka kirjoitti...

Mymskä,
kyllä se sulleki vielä iskee tämä samanlainen hulluus, tämä on vähän tämmöstä kausittaista ja tarvii vaan jonku potkasun jostain suunnasta.
Eikö me olla oltuki jo samassa tilanteessa jo muutampia kertoja :)
Tsemppiä sulle, lähe vaikka joku päivä kuvaamaan niitä uusia maisemia. Tullee käveltyä ja ulkoiltua ihan huomaamatta.

Sea,
kiitos vinkeistä. Molemmissa puolensa, mutta yritän nyt vältellä tuota ruista. Ja tähän mennessä se on kannattanu, jos se/tämä olotila ruittomuudesta johtuu.

Säännöllistä syömistä oon harrastanu melkein koko pienen ikäni; "kiitos" äidin totuttamisen. Siltiki on kausia, että naamaan menis kaikki mahollinen. Itsekuri kovilla, heh.

Invis,
teän vinkkaama Punnitse ja säästä vois ollaki hyvä vaihtoehto! Ei tarvis ostaa koko pakettia, jos maku onki ihan kamalaa - eikä teenjuojavieraita käy turhan usein ;)
Etin jotaki semmosta mustaviinimarjan makusta, mutta ostin taannoin vaihteeksi vihreää teetä sitruunalla. Kyllä sen juo, kun ei aattele, että se maistuu ihan tiskiaineelle. Sitte kaapista löytyy yhtä muuta sorttia, mutta kuvittelen nyt tuon vihreän teen vaikuttavan muullaki tavalla. Hah.

Anne,
en ihan joka päivä kuntopyöräile, kuten en eilenkään. Tänään ehkä taas. Täytyy vähän vaihella nuita aktiviteetteja, eh, ettei ihan kyllästy eka kuussa.
Sauvat on ollu eteisen nurkassa turhan pitkään käyttämäti, joten... niitäki pitäs ulkoiluttaa joku ilta/aamuhämärä.

Mulla motivoi sohvalta pois mm. se, että olo ei ole ollu hyvä ja 6-kymppinen äitini on paljon paremmassa hapessa, ko ite olen.

Ja Vinttihän se siellä :) enpä olis arvannu, heh..

Mintulle maistuva vihreä tee onki ihan uus juttu! Täytyy laittaa ylös. Kaakaota juon niin harvoin, että se tuskin tässä elopainossa paljon haittaa :D

"Muistin" taas viikonloppuna jumppapallon olemassaolon, joten sekin on otettu käyttöön. Ja tuota venyttelyä pitäs muistaa tehä ehottomasti enemmän. Hävettää aivan myöntää, miten tönkkö olen. Mutta pikkuhiljaa... Muistuu kummasti mieleen ala-asteen liikuntatunnit; niitä harjotuksia olis vaan pitäny jatkaa tähän ikään asti.

Ko. pillerit ei ainakaan haitaksi ole vielä näitten päivien aikana ollu. Muita en nyt tähän hättään aio ottaa, kynnys piti ylittää, että edes nuo hain :]

Jumppapalloistuminen, netti-istuminen ja musiikki-ilottelu. Se sallittakoon aina välillä.

Lepopäiviä -tai ainaki hetkiä täytynee myös pitää.

VOIKAA HYVIN! Vaikka vähän takapakkia tulikin pakkasten lauhtuessa :(