27.11.2006

Kyä se ny jyskyttää

Sarjassamme päässä soi; tämän päivän biisinä on ollut Jyskyn mainoksen ärrrsyttävä dyddy-dyddy-dyddy-dyy! Että pitikin eilen katsoa teeveetä, sieltähän se tarttui. Piti piti, koska halusin nähdä Dna:n uuden Mummo-mainoksen, kun mies sitä aina nauraa räkättää, kun sattuu näkemään (hän katsoo arvatenkin meillä enemmän telkkaria) ja alkoihan uusi Amazing Race. Minäkin istun taas ainakin sunnuntaisin sohvannurkkaan jopa tunniksi.

Olen tänään tehnyt ratkaisevia liikkeitä lähinnä ajatusrintamalla. Tilasin viimeinkin uuden dvd-soittimen, josko voinen joulunpyhinä katsoa rästielokuvia ja Yön triplat. Parhaat palat niistä jo katsoin, mutta keikat jätin tuonnemmaksi.

Kummipojalle suunnittelin, josko ostaisin lahjakortin kirjakauppaan. En muutakaan "järkevää" keksi 15-vuotiaalle pojannaskalille, joka ei pahemmin ole kuulumisiaan tai nykyajan mielenkiinnon kohteitaan kertoillut, pyynnöistäni huolimatta. Mainostavat, että kortilla on käyttöaikaa pari vuotta. Luulisi, että siinä ajassa tulee käyttöä, vaikka ensi fiilinki olisikin pettymys. Tai emmietiiä. Olen aika tylsä kummitäti, joka ajattelen muka pojan parasta ja yritän ohjata mm. kirjojen teille. Niin, no, onhan kirjakaupassa vaikka mitä muutakin. Taitaisin ennemminkin itse haluta kyseistä lahjakorttia.

Kirjoista puheenollen; haluaisin myös tutustua lähemmin Suomen historian ja ompelukirjoihin. Kummasti näin vanhemmiten herännyt mielenkiinto ja muistinvirkistyksen halu, kun huomaan, että yleissivistyksessäni on mustia aukkoja. Ne taas eivät johdu yläasteaikaisesta huonosta opetuksesta, vaan aivan muista mielenkiinnonkohteistani tuntien aikana. Muistan esimerkiksi, että opettajalla oli usein tumman siniset avokkaat ja hän keinui hassusti seisoessaan luokan edessä.

Ompelukirja olisi muuten vain hyödyllinen teos, kuten kukkakirjat kirjahyllyssäni. Äiti on liian kaukana kysyäkseni aina neuvoja häneltä. Tosin minun kuvanlukutaito on naurettavan huono.


Tämähän oli, kuin olisi kirjoittanut pukille. Ostettavien levyjen listalla puolestaan ovat.............

4 kommenttia:

sea kirjoitti...

Jeh, meidän historian opettajalla oli aina semmonen salmiakkikuvioinen neule. Mitään muuta en muistakkaan sieltä. Nykyään historia on mielenkiintoista. :D

vintti kirjoitti...

Meidän opella oli kalju, jota se yritti peittää kampaamalla hiukset sen yli.
Ja sama ruskea puku päällä. Aina. Ihan aina-.

Sukulaissielu kirjoitti...

Venäjän ope piti samoja vaatteita kuten Vintin ope ja kun me ei haluttu mennä kirjoittamaan venäjän sanoja taululle kuului aina "Kansalaiset, ettekö ole lukeneet tämän päivän läksyjä?" ja se keinunta... se oli hänelläkin. Sitä taidetaan opettaa opettajaseminaarissa :D

Se kummipojan lahjakortti-idea on aivan mainio. Osta ihmeessä. Kirjoja on niin monenlaisia, että ihan varmasti joku mieleinen löytyy; fantasiaa tai Tee se itse mopon korjaus kirja :D

Tinka kirjoitti...

Sea,
sullon mun luonto :) Kaikki epäolennainen kyllä muistuu mieleen.
Totta, että nykyään jopa historia on mielenkiintosta.

Vintti,
ääk - nuo kaljunpeittäjät on pahinta, mitä voi olla. Olis kerralla vaan kalju, jos niikseen tulee. Puistatus...

Sukulaissielu,
opettajathan pukeutuu kaikki aika viksusti - ainaki jotku, pitäs ottaa mallia :)

Kiva, jos se lahjakortti-idea sai kannatusta. Kunpa vaan poitsu olis samaa mieltä ;D
Helppo homma lähettää myös kortin kans.

...josta tuliki mieleen, että kortit pitäs kohta postittaa, jos mielii saattaa ne maailmalle sillä halvemmalla merkillä.