17.4.2008

Kellarista kuuluu tasainen tik tak tik tak

Ei käy kieltäminen, etteikö aurinkoinen päivä saisi jopa minua herkemmin ulos kellarista. Niin kävi kuitenkin tänään. Hallattaren vinkattua valokuvanäyttelystä päätin poiketa katsomassa, kun muutenkin keskustassa olin. Toinen toistaan hienompia kuvia ja kyllähän siellä jotain tuttuakin oli. Sattuman sanelema juttu oli kyllä törmätä Vinttiin. Oli taas niin telepattitilanne, ettei tosikaan. Hämmennyin pariksi sekunniksi ihan täysin, kun tajusin, kuka siinä oli - eikä mikään näyttelystä vastaava täti tomera, joka oli päättänyt iskeä takavasemmalta just sillä hetkellä kyselemään tuntemuksia näyttelystä, kun minä onneton ajatuksissani kuvia tutkailin.

Kaupunkireissu oli kaikin puolin mukava. Löysin kaikkea, mitä pitikin ja mitä raskin ostaa. Se on tämä nuukuusviikko tällaselle visulle ihmiselle kova paikka. Ja se tosiasia, että seuraavaan tilipäivään on taas aikaa, joten sinne asti on pärjättävä.

Tässä päivänä eräänä Mymskä esitteli hienon uuden laukkunsa. Otin vinkin Virkkukoukkusen linkistä ja suunnistin Taito Shoppiin. Tarkoitus oli tutustua tarkemmin mahdollisiin laukku- ym. valikoimiin, mutta ko. kaupassahan oli vaikka mitä muutakin. Sujuvasti olen aina ennen kiertänyt koko liikkeen, mutta nytpä onneksi poikkesin sisälle. Ostettavaahan siellä olisi ollut vaikka mitä, mutta äitiä ajatellen bongasin hänelle tyynyliinan. Jospa hän edes vanhemmiten malttaisi ottaa tarvittaessa pikkupäikkärit...



Eilen saamani kelloajatukset toteutin tänään. Toki niihin saisi kulumaan enemmän rahaa ja aikaa, nythän nuo on vähän hopulla tehty, kun olin niin täpinöissäni ja piti heti päästä testaamaan. Lisäksi niistä puuttuvat numerot, jotka yleensä kellotaulussa on, mutta oletan, että aika moni tietää jo, millä kohtaa suunnilleen se aika kulkee.

Vähän tuli mutkia matkaan esim. siinä, kun suunnittelin tekeväni sen lahjakellon 7":sta sinkusta, mutta siinähän on aivan liian suuri reikä keskellä. Tuli tenkkapoo. Piti sitten kaivaa "joutilaat" älppärit - ja nyt vanha punk- ja hewilevy saavat toimittaa kellon virkaa. Joutilaita levyjä jäi vielä ja mikä estää tekemästä jostain muusta tavarasta kelloa. Täytyy jättää hautumaan tämä idea.

Valkoiset viisarit piti alunperin laittaa sinkkuun, mutta koska sitä en voinut käyttää, piti ne laittaa pitkäsoittoon - ja siksi näyttävät vähän lyhkäsiltä. Mustia viisareita toki on olemassa, mutta näin vanhalla iällä mustan erottaminen mustasta voi joskus olla aika työlästä.

Toinen noista tikittää konehuoneessa, toisen taidan laittaa pakettiin ihan pokalla, kunhan sitä vielä vähän tuunailen.




5 kommenttia:

Mymskä kirjoitti...

Mäkin olen tehnyt vanhoista älpyistä kelloja!

-Anne- kirjoitti...

Hienot tuli!

Anonyymi kirjoitti...

Ihastuttavia !

vintti

Sukulaissielu kirjoitti...

Upeat kellot!

Ihanaa tuollainen telepaattinen yhteys ja tapaaminen :D piristää kummasti.

Tinka kirjoitti...

Mymskä,
hienoa! Mielikuvitus vaan rajana näissä kierrätysasioissa, eikä tuo kellojuttu ole edes uusi. Olen vaan näin myöhäisherännäinen. Kummasti vaan soi päässä sen vanhan miehen ääni; "uskalla aloittaa, kyllä sinä osaat" vai miten se meni.

Anne,
kiitos :) Ei muuta, ko sinun vuoro seuraavaksi..?

Kiitos Vintti ja Sukulaissielu,

kohteliaita kaikki tyynni :D