Käsipäivää
Olen viime viikkoina törmännyt muutaman kerran uusiin ja/tai harvemmin tapaamiini ihmisiin, joten on ollut aika luonnollista kätellä. Käytännössä se on mennyt joidenkin kohdalla vatkaamiseksi. Sekös minua riepoo!
Eikö se riitä, että otetaan reilu kädenpuristus ja jos tahtoo vispata, niin vispaisi pari kertaa - mutta ei. Sitä vatkaamista jatkuu ja jatkuu, kun pitää jaaritella tai muistella käsi kädessä, milloin on viimeksi nähty tai onko nähty ollenkaan. Tulee vähän kiusallinen olo, kun itse yritän löysätä otetta, mutta toinen osapuoli vaan jatkaa sitä vatkaamistaan.
Joku kerta vielä nykäisen käteni irti otteesta ja vauhdilla. Jos toinen siitä horjahtaa, turha minua on syyttää.
6 kommenttia:
Mutta kyllä sitä vatkaamistakin kamalampi asia on veltto kädenpuristus. Puistatus! Se tuntuu inhottavalta ja antaa melkoisen huonon ensivaikutelman.
Anne,
totta turiset, se velttoilu on toinen, mikä ärsyttää. Niihinki on taas törmänny, kun esim. työmaalla käteltiin kesätyöläisiä. HUOH! Kyä oli joka lähtöön.
Ajankohtasimpana on vaan nuo vispaajat, jotka nostattaa verenpainetta.
Asiasta seittemänteen;
Vähänkö mie nauroin tässä taannoin sitä sinun narina-merkintää ;D
Sain juurikin ahistuskohtauksen tuosta samasta syystä muutama päivä sitten ystäväni äidin kädessä. Hän kyllä jo vanha ihminen ja ehkä ehti unohtaa puristavansa kättäni. Se oli NIIIIN ahdistavaa, kun ei tod halua vanhaa ilahtunutta ihmistä loukata, mutta ku ahistaa...
Mulle tulee tunne kuin olisin lehmä liekassa, sama tunne ku joku ei suostu lopettamaan puhelua.
Tääl on ny jatsailtu ja nautittu lomasta kaikin tavoin!
Tiistaina aloitimme päivän nauttimalla skumppaa ja mansikoita, kermavaahdolla tietenkin, omenapuun alla kirkasta taivasta ihaillen. Sen jälkeen pääsin aamusaunaan (mun ainainen haave)! Ihaninta oli tehdä asiat jotenkin eritavalla ja -järjestyksessä, kuin normipäivänä. Jääpähän päivä mieleen.
Huomen kotii pesee pyykkii, et tiistain päästää mökil. Sin piti men jo huamen, mutku tääl o ollu nii kivaa, ni venytettii viäl päiväl.
Tyän iloo!
Tervehdys, Anonyymi!
(et sie kyllä mikään ano ole ;) Arvasin heti, kuka siellä naputtelee)
Vanhuksille antaa kaikenlaista muutaki anteeksi ja yrittää ymmärtää :) mutta tiiät omasta kokemuksesta nyt, mitä tarkotin. Omat kokemukset oli sentään alle 5-kymppisiä!
Jo on kumma, jos ei tuolla tavalla jää Päivä mieleen! Hienoa! Ja onnittelut vielä :D
Nauttikaahan olostanne mökillä älkääkä mököttäkö, kun ette oo tähänkään asti möksäilly ;D
Arkeen ehtii kyllä palata...
Se narina-episodi sai minut tuntemaan itseni vähän hölmöksi...
Anne,
höpö höpö :) Ihan suotta.
Lähetä kommentti