Ilmankos vessapaperin käyttö lisääntyy

Pakko istua koneelle ja yrittää rauhoittua. Vetää syvään henkeä ja laskea eins, zwei, drei ja niin etiäpäin. Kymmenen on hyvä luku, koska en pitemmälle muista.

Jos salmiakin syönti aiheuttaa tällaisia päiviä, niin taidankin liittää ruokavaliooni more salted licorice. Vai pitääkö vain tarkistaa almanakkaa, kuunasentoa, kalenteria. Hyvä on, se on torstai ja se on aina ollut toivoa täynnä, mutta joko nyt natsaisi kunnolla. Kaikki merkithän jo viittaa siihen tai sitten jo illalla viittaan kintaalla koko hässäkälle ja nukun yön yli (lämpimän, kesällä pestyn täkin alla; otin viime yöksi jo täkit taas käyttöön ja voih! miten mukavaa ja pehmoista oli nukkua.) ja tuumailen taas uudelleen.

Kännykkä on piippaillut epätavallisen useasti tänään jo aamusta tekstiviestin merkiksi. Kaverit aktivoituneet, kuka minkäkin asian takia. Yksi onnitteli, toinen harmitteli parisuhdettaan, kolmas ilmoitti tänne tulosta. Siinä nyt päällimmäiset (ilon-) aiheet. Ei tietenkään toisen parisuhdeongelma ole mikään hyvä asia.

Taannoinen työhaastattelu poiki sen verran, että annettiin jo toivoa työllistymisestä. Toivo on tosin aivan eri asia, kuin t-/käytäntöönpano. En siis oikeasti vielä hihku, kunhan vain olen täpinöissäni ja katson ja kuulostelen mitä tuleman pitää. Keskusteluissa on vain vilahtanut sanat työsopimus, verokortti, töihin. En kyllä korkealta tipahda, jos ne ovatkin sitten pelkkää sanahelinää ja lupailuja, mutta pääasia, että jotain on vireillä. Kerrankos minua on aiheen tiimoilta vedätetty. Työttömiä kun saa kohdella vähän miten sattuu. Muka.

Klikkaamalla isommaksi saa ehkä paremmin selvää.