3.2.2009

Halpaa huvia


Helmikuu.

Mikään ei ole muuttunut tammikuusta. Kaikki on yhtä hyvin ja-tai huonosti. Välillä olen kuin tulisilla hiilillä, toisena hetkenä tuumailen ja jahkailen. Sunnuntaina itkin puhelimessa, vaikka kuinka purin hammasta. Mutta se helpotti. Kun sai sanoa ääneen, mikä mättää. Kun sai sen itkun pihalle.

Oma osansa on kyllä näillä aurinkoisilla pakkaspäivillä. Kyllä tämä tästä, vaikka välillä tuntuu, ettei.

10 kommenttia:

hanna kirjoitti...

Tuttua tuo - että kaikki on hyvin, mutta mukamas silti huonosti :)

Kyllä se siitä, vaikka usko välillä loppuisikin. Tsemppiä.

Ja niin, oli pakko kurkata tänne, kun naputtelija on Tinka ;) sillä oma koirani on Tinka!

Terkut sinne!

tia kirjoitti...

Ihmeesti se helpottaa jos joskus saa päästää tunteet valloilleen. Kevätkin voi tehdä mielelle kepposia.

Aivan ihania talvikuvia sinulla, tikkakin punaisine takamuksineen nakuttaa.

Anonyymi kirjoitti...

Ja mie oon kyllä sitä mieltä, että sie ot kehittynyt kuvaajana paljon, ja tuo taitosi sommitella on hyvä.
Se ei ole liian selkeä, eikä perinteinen- sitä senlaista on mailma pullollaan.

juuri tuollaisilla erikokoisilla, ja hieman yllätyksellisilläa asioilla saa ihan eri avalla kiinnostavuutta kohteisiin.
Mie sanon, jota hyvä sie.

Ja lisään, että on kiva, kun kokonaisuudssa on tavallaan kauempaa, ja sitten lähemmäksi haettua kohteita, ettei vaan tasapaksusti yhtä ja samaa.

Nih.

Hyvä, kun sait luurissa puuskahtaa, se tekee tosi hyvää ajoittain. Puhdistaa mieltä, ja jaksaa taas himppasen paremmin painaa etiäpäin.
Kunhan saanoikeasti, etten leikisti itseni kuntoon, voitais tavata ja hipsutella kävelylle johonkin noihin maastoihin?
Mutta hitaasti, kun on ihan alhaalla nyt tässä kohdn.

Nokka pystyyn, mutta en sano että se oliis helppoa. Ei se aina ole. Kun ei ole, niin ei ole.
Vaikka kuinka asiat järjestyvät, se ei kuitenkaan aina auta juuri siinä kohden, kun mieli on kaikkein apeimmillaan.
Puhua jaksan kyllä, jos haluat kiukutella, ja murista vaikkapa luurissa, jos se yhtäänmieltä helpottaa.

Palaamme, nyt riennän papereiden kimppuun.

vintti

sea kirjoitti...

Mä just ihastelin kanssa noita oksia jossa on tuollaisia tikkuhiutaleta. Huurrjan kauniita.

Tinka kirjoitti...

Hanna,
kiitos kommentista - kiva kun kurkkasit. Tein pikavisiitin, kun piti nähä kaima koira :) Söpö.

Välillä on niitä päiviä, kun tökkii, mutta onneksi niistä pääsee aina aika-ajoin yli.

Tia,
omalla kohalla just aurinko on se peeseelle potkiva elementti näin talvella, eikä keväässäkään mitään häikkää ole :)

Ne on vaan nämä tiukempaakin tiukemmat ajat, mihin taas työttömänä törmäsi. Ja kun tarpeeks monta kertaa kuulee ja lukee "kiitos, mutta ei ole tarvetta/paikkaa/jne." syö se pian loputkin motivaatiot.

Vintti,
kiitos palautteesta :)
Edelleen olen sitä mieltä, että kuhan vaan sihtailen ja näppäilen. Ja Picasa on hyvä apu.
Toki on mukava kuulla välillä positiivistakin palautetta tekemisilleen. Ite ainaki tykkään täpöillä tuosta kuvaamishommasta; pitää mielen virkeänä ;)
Mutta senhän sie tiesikki.

Ilman muuta, kun arska taas näyttäytyy, niin kokeillaan sitä taivallusta täälläpäin. Täällä sitä lääniä riittää :)

Kiitos, mutta oon kätissy jo pahimmat pois - en häiritte sinua luurissa :) Ja kuten sanottu, asioilla on tapana järjestyä. Niin ne teki tälläki kertaa.

Nyt oon touhunnu ja siivonnu sieltä sun täältä. Ihan niinko tämä asunto muuksi muuttuis, mutta onpa jotain liikunnallista ja raskasta, kun siirtelee huonekaluja huoneesta toiseen. Ees taas.

Voi hyvin/paremmin!!

Sea,
ja niitä tikkuja oli joka paikka täynnä, kun alkuviikostaki täällä kierteli. Hienon näköstä :D

hanna kirjoitti...

Aurinko on minullekin se voimaa antava, iloisuutta kylvävä elementti :)

Mieli on aivan erilainen aurinkoisena päivänä kuin pilvisenä.

Ja kevättä ootellaan - siitä sitä energiaa vasta saakin...

Mukavaa alkanutta viikkoa.

p.s. kiva kun tykkäsit kaimasti ;)

hanna kirjoitti...

...kirjoitusvirhepaholainen pääsi äskeiseen...
eli, kiva kun tykkäsit kaimastasi ;)

Tinka kirjoitti...

Hanna,
heh, ilosuudesta en tiä sanoa, mutta kyllä se ilma kummasti vaikuttaa siihen, miten päivä lähtee käyntiin. Tänään taas ihan eri meininki.
On kyllä toinenki selitys - kuu. Siitä en pääse yli enkä ympäri, mutta se vaikuttaa ihan selvästi!

Aika ihanteellinen ympäristö teän Tinkalla :) Pitääkin jäädä taustalle ;)

Elegia kirjoitti...

Upea sinivalkokollaasi! Tuollaisia päiviä saisi taas (tai taas ja taas) tulla. Ei huvita mennä tuonne harmaaseen jäähän kaatuilemaan.

Tinka kirjoitti...

Elegia,
kiitos :)
Pahalta täälläki näyttää, jos säätietoja on uskominen. Auringonpaiste on aika vähissä taas. Harmi, ko heti se vaikuttaa siihen, saako ittensä ulos ja miten nopeasti :)
Ja täälon kans jotku tienpätkät niin kamalassa kunnossa, että mielummin haahuilisin kotona..