Tyytyväisyystakuu

Tässä taannoin laitoin valmistajalle palautetta heikosta ja huonontuneesta vessapaperista. Lyhyen viestittelyn jälkeen toimitin näytepalan ja olin siinä uskossa ja luulossa, että kunhan tutkivat, niin toteavat, ettei siinä mitään vikaa ole.

Vaan kuinkas kävikään! Sain paketin, josta löytyi kirje, missä todetaan ja myönnetään vika. Asiakas oli tällä kertaa oikeassa - tai ainakin annettiin niin ymmärtää. Kaiken huipuksi laatikossa oli kaksi pakettia (yhteensä 12 rullaa) vessapaperia, kaksi erilaista nenäliinapakettia ja rasia eväspusseja (60 kpl). Jos ei niillä pidetä asiakas tyytyväisenä, niin ei sitten millään! Reklamaatio aiheesta kannattaa aina, mutta tämä paluuposti oli kyllä kaikista paras tähän mennessä. Omalta ostoslistalta sain vetää tällä hetkellä yli nenäliinoja.

***
Kuinkahan vanhaksi pitää elää, että toisten muistamiset ja onnittelut eivät hetkauta suuntaan taikka toiseen. Ei kai sellaista ikää olekaan. On mukava muistaa toisia, mutta myöntää täytyy, että mukavaa on myös, kun itseä muistetaan. Vaikka vain pienellä sanalla onnea.

Tänään oli aika hassu päivä. Työmaalla ei voinut olla huomaamatta ja kuulematta sitä sipinää ja supinaa, kun työkaverit yrittivät livahtaa kesken kaiken kaupungille. Tiedän toki tämän suht lyhyen työssäoloaikani perusteella, mitä on luvassa, jos ja kun merkkipäivä osuu kohdalle. Jokainen vuorollaan. Nyt olivat olosuhteiden pakosta vähän etuajassa ja lahjoivat minut aika osuvilla muistamisilla.

Jymy-yllätyksen aiheutti puolestaan ystävä ja virkaveli naapurikaupungista. Hän oli postittanut omat muistamisensa työpaikan kirjekuoressa, joka tuli tänään muiden työpostien joukossa. Vähänkö sain positiivisen sätkyn, kun tunnistin käsialan ja kuoren sisältö paljastui. Eipä sillä, hän on aina muistanut synttärit omilla erikoisilla tavoillaan. Hassu mies.

Kotiväki lähetti söpön kortin. Ei pelkoa, ettenkö toteuttaisi ohjetta.

Mies vei minut jo tänään ulos syömään. Minä tarjosin. Maksuna kävi vielä voittokuponki, jolla sai halvemman pitsan (omani) ilmaiseksi. Kyä kannatti. Ei se mies enää huomenna muista, että voisi jollain lahjoakin. Keittäisi vuorostaan vaikka puuron, niin olisin tyytyväinen.

Tämä loppuilta onkin syöntivapaata aikaa. Yksi ainoista iloista taitaa tulla pian telkkarista, Kauhukeittiö. Niitä harvinaisia ohjelmia, mitä katsotaan yhdessä, enkä minäkään liukene konehuoneeseen.