Polkaistaanpa vähän

Jos oma työmatka suuntautuisi johonkin muualle, kuin keskustaan, voisin jopa harkita pyöräilyä kesäkeleillä. Oikeasti harmittaa, että hyvät aamut menevät vähän hukkaan istuessa kuumassa linkkarissa "kuunnellen ja katsellen" kanssamatkustajien höpinöitä. Mutta koska armas työpaikkani ainakin vielä toistaiseksi sijaitsee kaupungin sykkeessä ja siellä pyöräily on tehty aivan liian hankalaksi ja riskialttiiksi itselle ja muille (en edelleenkään omista sitä kypärää), niin antaapa vain olla. Pyöräily toki onnistuu aika hyvin minun suunnasta Koskikeskukseen, mutta siitä eteenpäin taitaa olla paras etenemistyyli kävely.

Tulihan ne pyöräkaistat, juu, ja minusta ne on ihan hyvät. Tyhjää paremmat. Minä ainakin luotan, että pyöräilijät käyttävät niitä ja vielä jos osa heistäkin ymmärtäisi nuolien suunnat

-> ja <-

niin hyvinhän se menisi. Ei tarvitse enää pelätä, että mistä suunnasta suhahtaa ja kummaltako puolen, kun nyt tietää kaistan, jonka sisälle ei itse mene, niin pysyy alta pois. Yksinkertaista. Mutta sitten kun on niitä poikkeuksen poikkeuksia, jotka eivät välitä suuntamerkeistä tai eivät erota niitä toisistaan ja toikkaroivat kävelijät siihen lisäksi, niin pääkadun kaaos on valmis. Ahistaa. Jo pelkkä video, joka kuvastaa sitä arkea, mikä tuolla kadulla on. Nyt työviikkoina siihen törmää tahtomattaan joka helkutin päivä. Mitä hienompi sää, sen kamalampaa tuolla on liikkua, koska väkeä riittää.

Kaiken huippu on ne terassit ja standit, jotka vievät suurimman tilan koko jalkakäytävistä. Ilman niitä sinne kyllä sopisivat rinta rinnan sekä kävelijät että pyöräilijät, vaikka sitten puolittain merkatulla jalkakäytävällä, mutta nykyään tuo ratkaisu on aivan järjetön! Ihmiset kävelevät miten päin sattuvat, jäävät tollistelemaan milloin mitäkin ja seisovat tientukkona joka suuntaan. Hullunrohkeitako ne on, jotka tuonne pyörällä tulevat ja menevät?