Pyry ja Seppo

Eilen hyräilin pitkin iltaa "Huomenna hän saapuu", kun luin joka paikasta, miten täksi päivää ennustettiin ja luvattiin pyryä. Aika tarkalleen oli arvioitu kellonlyömä ja viisarit tanassa, kun ensimmäisiä hiutaletta muistuttavia höttösiä leijaili työpaikan ikkunan takana.

Ilo oli aivan liian ennen aikainen. Ei siitä kunnon myräkkää tullut ainakaan tässä kylässä. Mitä nyt vähän tuuli ja lunta tuprutti, mutta eikös se ole ihan normaali talvikeli. Se siitä. Kotimatkakin sujui ilman mitään ihmeellisyyksiä ja jumiin jääntejä.

Olen kovasti nyt ollut tohkeissani uudesta löydöstä, kirjailija Seppo Jokisesta. Tai siis hänen kirjoistaan. Uusimmasta aloitin, kun ostin sen joulun alla ihan vaan koemielessä. Tykkäsin sen verran paljon, että nyt on tilauksessa pari muuta - ja loput täytyy hankkia pikkuhiljaa tavalla jos toisella. Sillähän on asian kanssa paljon tekemistä ja vaikutusta, että kirjojen tapahtumat tapahtuvat tässä kylässä. Muutenkin olen kummasti ollut dekkareihin kallellaan viime aikoina. Vaihtelu virkistää.