Toiseksi parasta sänkyseuraa

Ne paremmat ajat on täällä taas (mennäkseen pian ohi), mutta siihen asti, nautin täysin rinnoin ja vielä täyemmin vatsoin. Raitisilmamyrkytystä en saanut tänäkään viikonloppuna, mutta kun muuten on aika hyvä fiilis, niin mitä sitä suotta valittaa.

Katsoin äsken uusintana Punklandian, kun ensiesityksensä maanantai-iltaisin menee aina ohi, kun pitää tuijottaa Kotikatsomoa. Kaiken varalta punkpläjäys tulee myös talletettua, kun koskaan ei tiedä, mitä siinä on ollut. Lapsuuteni aikoihin tuli ainakin paljon enemmän musiikki- ja nuortenohjelmia. Heti, kun minä mistään aloin enemmän ymmärtää, ohjelmat vähenivät ja pikkuhiljaa loppuivat tyystin. Nykyanti on - no, jaa. Enpä kommentoi, kun en mitään positiivista saa sanottua.

Haahis kyseli taannoin kirjavinkkejä. Käyn vähän hitaalla, mutta koska viime aikoina olen taas alkanut lukea enemmänkin kirjoja, voin vasta nyt mainita muutaman helmen. Olen ollut aina sellainen kausilukija - ja nyt on taas se kausi. Hyvä niin. Saan ajatuksia vähän toisaalle.

Kuten jo arvata saattaa, Seppo Jokista uskaltaisin suositella, ainakin sen äskettäin lukemani kirjan (Viha on paha vieras) perusteella. Jatkoa on jo tilauksessa, joten niitä odotellessa. Outi Pakkanen oli minulle vain nimi kirjailijoiden joukossa, kunnes luin Ruohonleikkaajan. Se kirjahan oli luettava parissa illassa. Tykkäsin kovasti. Niin kovasti, että aion seuraavaksi hankkia kirjailijan Talvimiehen. Nälkä kasvaa.. ja sitä rataa.

Dekkareita odotellessa piti penkoa kirjahyllystä lisää lukemattomia kirjoja. Löysin Nicholas Sparksin Illat meren rannalla ja nyt se on muutamaa sivua vaille luettu. Kun vauhtiin pääsin, en voinut lopettaa. Kyä on ihana lukea, miten elämää on vaikka miten ja kuinka vielä 45 - 55 vuotiaanakin. Oijoi. Ja toisaalta, antaahan K-70 uskoa myös. .

Ei viikonloppu mennyt pelkäksi pötköttelyksi kirjojen parissa. Oli meinaan hilkulla, etten lähtenyt tänään kukkaostoksille Plantageniin. Siivosin eilen aamulla ja totesin, että jotkut kukat on "vähän" heikossa hapessa; uusia pitäisi saada tilalle. Aikani kun jahkailin, tulin siihen tulokseen, että hätäkö tässä. Kevät on tulossa, joten eiköhän kukatkin virkisty siitä pikkuhiljaa, kuten aina ennenkin. Niinpä leivoin pellillisen omenapiirakkaa ja tein glögistä puolukkakiisselin. Nam!

Tässä jamassa on hyvä aloittaa uusi viikko. Katsotaan ja tunnustellaan, kuinka pitkälle se kantaa.