26.2.2007

Hei sun heiluvilles!

Vähänkö tulee pöljä olo, kun seisoo suojatien päässä aikomuksena ylittää tie ja jommasta kummasta suunnasta tuleva auto pysähtyykin jo hyvissä ajoin antaakseen rauhassa köpötellä siitä suojatien yli. Se on niin harvinaista näillä leveysasteilla, ettei meinaa millään tajuta.

Hyvinä päivinä odotan kiltisti (kusi sukassa arkalaisena), että autoja ei tule eikä mene ja taaperran suojatien yli vasta, kun vaaraa ei ole. Huonoina päivinä saatan testailla, kuka väistää ja ketä. Tähän mennessä autot ovat väistäneet - tai sitten loppu viimeksi minä, kun järki on tullut vastaan, ettei se todellakaan meinaa pysähtyä, vaikka suojatiellä jo olisin [Lielahti on hurja paikka. MOT. Siellä taitaa jalankulkijat olla aika näkymättömiä.].

Toisinaan kuulee ja näkee juttuja, joissa ollaan sitä mitä, että autoilijaa täytyisi kiittää, vaikka sitten kättä heilauttamalla, jos se päättää hiljentää ja jopa pysähtyä päästäkseen jalankulkijan tien yli. Justiinsa juu ja jetsulleen.

Olen vähän kahta mieltä koko tavasta. Eikö se ole autoilijan velvollisuus pysähtyä tai edes hiljentää, jos ollaan jo suojatiellä! Mitä kiittämistä siinä on? Senhän pitäisi olla itsestään selvää, eikä jalankulkijaa velvoittaa vilkuttelemaan milloin mihinkin suuntaan, jos nyt joku harvakseltaan sattuu päästämään turvallisesti tien yli (kunnes sieltä toiselta kaistalta porhaltaa joku toinen ja se on siinä).


Kieltämättä itsekin joskus vaistomaisesti heilautan kättä "kiitokseksi huomaavaisuudesta" - ainakin niinä hyvinä päivinä ja jos oikeasti yllätyn moisesta kohteliaisuudesta. Samalla sekunnilla kuitenkin harmittelen, että mitä hittoa minä tässä huidon, sen kuuluikin pysähtyä. Toisinaan taas tuntuisi keskarin näyttö luonnollisemmalta, mutta jokin estää. Liekö käytöstavat? Hah!

Silloin harvoin, kun olen itse auton ratissa, pysähdyn joskus kiusallanikin ja päästän suojatienylittäjät rauhassa menemään. Se, mitä takanatulevat kanssa-autoilijat tuumaavat, se jääköön heidän tietoonsa. Kunhan peräänajoja ei tule, siihen asti annan tietä.

Eikä tarvitse vilkutella, voin vaikka vilkuttaa takaisin ja illistää!

12 kommenttia:

sea kirjoitti...

Mä en ennen huiskauttanut kiitosta, mutta viime vuoden aikana olen opetellut siihen. Pitkään sitä vastustin, koska autoilijalla on velvollisuus väistää, mutta toisaalta... Jos kiitän autoilijaa niin ehkä hänelle tulee hyvä mieli ja muistaa ensi kerrallakin velvollisuutensa? Eipä siitä kai haittaakaan ole?

siru kirjoitti...

Tuo autoilukulttuuri on metka asia.
Nyt on mulla kerrankin oiva tilaisuus kehaista Jämpsäläisiä. Aiemmin tuli asioitua sekä Jämpssäs et Oriveteläs. Vain 50km väliä ja NIIN eri tavat.

Jämpsäs on superkohteliaat autoilijat :D Monesti ennen kuin olit vielä itse tehnyt ylittämispäätöstä, auto jo seisoi suojatien edessä. Ylihän se oli mentävä, ettei epäkohteliaalta vaikuttanut :)

Ovedellä näkyi selkeästi Manselainen Minä ensin-kulttuuri.
Tampesterista ei sitten kaiketi tarvihe mitään mainitakkaan..

Hymy on kova ase ;)
Sillä oon monesti päässy tien yli, jopa Tampereella :O

tinka kirjoitti...

Sea,
nyt mie vasta huiskautan sulle! :) Sie se jaksat valvoa - huh huh.. Vaiko päivärytmit vaan vähän eri ajassa ;)

Tottahan tuo, että ei siitä käen heilutuksesta haittaakaan oo, mutta onko siitä pysähtymisestä sen suurempi haitta, eh..

Turvallisia ylityksiä!

Siru,
ja niinko ne jotku nauraa Jämpsän äijiä :) Siellä ne taitaa olla kuitenki herrasmiehiä!

Multa irtoaa se hymy ehkä vasta siinä vaiheessa, kun minut päästää tien yli :D

siru kirjoitti...

Kokkeile joskus ennen ylitystä. Ei ne nääs nää irvistäkkö vai hymyilekkö ;D

Lisbetti kirjoitti...

Saattaapi olla, että pikkukaupungeissa vielä osataankin olla kohteliaita, mutta muutenhan Suomessa ollaan aina minä eka- meiningillä liikkeellä..
Madeiralla (ensi kevään matkakohde)jäin suu auki, kun ekaa kertaa siellä kävin. Pysähtyivät päästämään tien yli, vaikka en ollut edes suojatien kohdalla. Ja toiset autoilijatkin päästettiin tien sivusta liikkeelle eikä vaan mennä törötetty itse( liikuttiin itsekin autolla ja oli muuten jouhevaa!).
Mutta kai se on siinä, ettei siellä elämänmeno ole muutenkaan niin kiireistä, niin ihmisten ei sitten tarvitse ryntäillä. Kiva olisi, jos me suomalaisetkin joskus opittais!

tinka kirjoitti...

Siru,
älähän yllytä hullua ;D

Lisbetti,
oliski muuten hienoa testata jossain muussa maassa, miten siellä liikenne sujuu, mutta mites tässä, kun en oo edes Tallinnaan "päässy" (ei ole yrityksen allakaan nuo ulkomaanmatkat).

Hei, se ensi keväthän on ihan just! :D

tipi kirjoitti...

Täällä pikkukylässä pohjoisessa autot pysähtyy melkein aina jos seisoo suojatien lähelläkään ja on sen näköinen että vois ylittää tien. Jos ei pysähdy joku auto niin sen tietää että se on jostain muualta tullut... Ite pysähdyn kans aina! Jännää miten tuo liikennekulttuuri on erilainen. Varmaan jäisin auton alle Tampereella...

tinka kirjoitti...

Tipi,
nuin mieki sen muistan :) Ei paljon tarvinnu pelätä tiellä kulkeissa.
Oulussa oli aikoinaan vähän sama meininki, ko täällä nyt, että alle jäät, jos huonosti käy.
Tiiä sitte, mikä on tilanne nyt.

Mukavaa viikonloppua sinnepäin! :)

natina kirjoitti...

Olen aktiivisesti yrittänyt opetella olemaan antamatta tietä, kun liian monta kertaa pysähdyttyäni jalankulkija (usein vanhempi ihminen) huiskii minulle käsimerkkiä, jolla tahtoo minun jatkavan matkaani pysähtymättä. Eivätkä nuo perässäajajatkaan välttämättä tajua jarrutella jos itse pysäyttelen. Saatika ne jotka hurjastelevat viereisellä kaistalla, välittämättä kaiken maailman liikennesäännöistä.

Ugh.

sea kirjoitti...

Huiskin huiskin, ei puoli kolme ole mulle työttömälle vielä mitään. :)

tinka kirjoitti...

Natina,
totensa tuollakin puolella asiasta! Tunnustan myös Joskus huitoneeni, kun olen tuumannut, että ei minun takia kannata pysähtyä - voipi tulla vaan kolareita.

Nyt, kun tästä on paasattu, niin ihmettelen kovin tätä uuden asuinalueen ajokulttuuria; täällä pysähtyy moni auto ja jo hyvissä ajoin! Hienoa! Ja taas huiskutellaan, että kintaat ei meinaa pysyä kädessä.

Sea,
mutta etkös sie päässy/joutunu töihin - kannattaisko alkaa totutella muuttamaan unirytmiä?

sea kirjoitti...

Joudun kaiketi, ei se ole vielä sata varma. Ei mun unirytmi muutu. Mä vaan kärsin ja herään aikasemmin. Nukun sitten vapaa päivinä.