Hyvä karma keittiössä
Hyötyliikunta on näköjään parasta liikuntaa tälle kropalle ja tässä huushollissa. Kun satun sille päälle, laitan levyn ja imurin soimaan ja jos tarpeeksi hyvää kiiriä riittää, luutuankin lennossa. Näitä päiviä, kun toivoisi olevan vuoden aikana paljon, paljon enemmän. Sitä niin alkuvuodesta tomerana päättää, että nyt - milloin mitäkin, mutta mitä pidemmälle vuotta mennään, sitä lepsummaksi olo käy ja päätökset lipsuu.
Sen päätöksen jo pidin, että perjantaina ostin vuoden ensimmäisen paperisen sana-arvan. Kiusaa tekevät, kun kaksi sanaa (kolmella jo voittaa) antavat ja bonussanakin on yhtä kirjainta vaille oikea. Säästän sen painovirhepaholaisen toivossa ja tarkistutan sen kuin ohimennen sitten sillä kerralla, kun oikeasti voitan. Nettiarvoissa pännii myös kahden sanan arvat.
Eilen oli lotossakin neljä oikein, joten ei kai tässä auta muu, kuin jatkaa veikkaamista ja kolikoiden likoon laittamista. Jotenkin tuntuu, että tänä vuonna tärppää. Sama se, millä tavalla ja kuinka pienellä määrällä, pääasia, että tärppäisi. Yritystä tulee ainakin olemaan.
Mies osti keittiöön pikkustereot, joten nyt kelpaa popittaa. Ukkosen tahtiin on hyvä tehdä myös kotitöitä. Siinä on kyllä yksi kaikkien aikojen parhaimpia mättökappaleita!
2 kommenttia:
Meillekin tuli paljon raaputusarpoja jouluna.
Vain yhdessä oli arvan arvoinen voitto.
Mutta sillä uudella arvalla ei sitten enää herunutkaan mtn...
Pahus. =)
Ja lotossa oli mulla kaksi oikein.
Kaksi riviä laitoin.
(Yleensä toki vain yhden.)
Olisihan se mukavaa, jos vaikka sen
verran jossain arvonnassa voittaisi, että saisi velkojaan maksettua.
Olisi puhdas pöytä.
Mutta siulle arpaonnea.
Kyllä sen voiton sullekin soisin. =)
Hallatar,
niinpä, ei niitä miljoonia tarvitsisi tulla, kunhan nyt sen verran, että saisi lainat maksettua ja säästöön jotain. Ehkä elämiseenkin pikkusen ;)
Jatketaan me pienillä lotoilla, eiköhän se ole meiänki vuoro joskus voittaa :) Ei siihen koko kuponkia tarvi.
Lähetä kommentti