Mitähän se pallo kestää?

Mitkä lie talkoot pistin pystyyn, mutta kun ajattelin, että tässä tarvitsee todellakin tehdä jotain. Katsotaan nyt, miten pitkään jaksan imitoida liikkuvaa konttorirottaa. Ostin tänään pienen harkinnan jälkeen jumppapallon. Rasti seinään. Just sopivan kokoisen ympärysmitaltaan, jos nettiä on uskominen. Senkin lukeman tosin luin vasta hetki sitten. Ei minulla kaupassa edes käynyt mielessä, että niitä palloja on (ainakin) kolmea eri kokoa.

Olen sen verran innostunut pyörittämään sitä nystyräpalloa selässä seinää vasten, että nyt piti saada isompi, mutta ilman nystyröitä. Kuntosalille olen liian laiska ja arka lähtemään ja vielä maksamaan siitä ilosta, uimahalliin minulla ei ole asiaa (vaikkakin vesijuoksua suosittelevat myös uimataidottomille, mutta kun olen muuten vain niin estoisista estoisin), hiihtoladuille ei ensimmäisenä tule mieleen lähteä, joten kotikonstit - ne pääsee taas arvoon arvaamattomaan.

Jos ja kun huomenna tekee tiukkaa päästä sängystä ylös, se johtuu tämän iltaisesta venyttelystä ja pallokikkailusta. Välillä tuppasi vaan naurattamaan, kun sieluni silmin näin itseni pyörimässä pallo allani. Vaatii harjoittelua. Arvelutti kyllä vähän, että koskahan se poksahtaa ja onko se nyt niin kestävä, kuin annetaan ymmärtää. Ja mikä määrä on tarpeeksi ilmaa siellä sisällä? Sopivasti tuo nyt ainakin joustaa.

Sopii toivoa, että samainen kikkailu tuottaa aikaa myöten myös tuloksia. Kun nyt vaan jaksaisin jatkaa tätä iltapalloilua, että voisin joku kaunis päivä ottaa käyttöön pinkan puseroita, jotka nyt odottavat parempia aikoja vaatehuoneen takimmaisella hyllyllä.