Summahaitari

Mitä sitä suotta itkeä lauantaina, kun sen voi tehdä jo tänään perjantaina. Oliko vähän työläs viikko takana, vai miksi olin taas niin herkällä päällä, että kyyneleet poskilla katsoin telkkaria. Jännitin ja iloitsin kilpailijattaren hyvää tuuria ja kykyä tunnistaa ihmisiä. Onnekas voitti 30 tuhatta tunnistamalla tuntemattomia. Hienoa! Älköön välittäkö, vaikka vähän liikutuin.

Voitin tänään Onnensanoista viisi euroa. Pieneen on oltava tyytyväinen, saahan sillä mahdollisuuden uuteen arpaan. Neljäs perjantaiarpa, joka nyt vasta toi voiton. Jos tahti on sama joulukuuhun asti, en valita. Totean vain, että useammin ja enemmänkin voisi onni suosia. Ylimääräiselle rahalle olisi käyttöä. Ostaisin uusia kirjoja ja uuden, kunnollisen kirjahyllyn.

Viikko ei sinänsä ollut mitenkään pahasti raskas (kun vertaa vaikkapa viime viikkoiseen tunnelmaan); mitä nyt tein tavallista pitempää päivää ja nautin siitä työmäärästä. Lähinnä taitaa vaivata raittiin ilman puute ja peräpukamat. Ei nyt ihan kirjaimellisesti kuitenkaan vielä.

***
Lisäys klo 23.25
Olipa hieno ja vaikuttava elokuva ykkösellä, Tunnit. Ja mikä musiikki.

Nuku tässä sitten, tässä mielentilassa.