5.1.2007

Bye Bye pomppivat naapurit!

Takana pitkä lyhyt viikko. Sen huomasin mm. siitä, että kotiin kun tulin, väsähdin melkein saman tien. Pitkin hampain piti lähteä kauppaan, kun a) huomenna taitavat olla kiinni b) mies ei ollut pienistä vihjailuista huolimatta käynyt kotimatkalla. Siitä hyvästä ostin pikkukarkkipussin, joka katosi sen siliän tien parempiin suihin ts. omaan nassuuni (mies kuvittelee pitävänsä jotain kuuria yllä) - ja sen seurauksena sammuin tuonne sohvannurkkaan. Heräilin, kun teeveestä kuului lasten kirkumista. Ihan kuten tosielämässä.

En jää kaipaamaan kyllä yhtään tätä taloa enkä pihapiiriä, jos ja kun nyt tästä pois pääsen. Päiväsaikaan en tiedä, mitä täällä tapahtuu, mutta auta armias illat (ja yöt) - joku/jotkut villiintyvät täysin ja aloittavat ihme pomppimisen ja riehumisen. Jysk, jysk, tump, tump.. byää jne. Volumet voi kertoa muutamalla yksiköllä. PRKL!

Yhtenä aamuna tosin tuossa matkalla pysäkille meinasi tulla liikutuksen tippa poskelle, kun ajattelin, että kohta loppuu tämäkin taival. Ei enää jäniksiä polun varrella, ei ainakaan samoja luppakorvia. Ne kaksi aamuvirkkua on säikytellyt muutamanakin aamuna, kun kivet ovatkin lähteneet liikkeelle.

Töissä on kertynyt niin paljon plussatunteja, että hirvittää. Tai ei minua, mutta työkavereita. Minulle nyt on melkein sama, mitä se kone näyttää, mutta jos heille on (heidän) 2 - 3 tuntia paljon, he varmaan saisivat hengenahdistuksen, jos tietäisivät oman lukemani. Niitä nyt vaan on kertynyt vahingossa. Minkäs teen, kun tykkään olla paikalla ajoissa ja kiire pois on aika harvoin. Muuton jälkeen tahti varmaan muuttuu ja vielä sitä ennen, kun pitää haahuilla asioilla, mutta onneksi on, mistä ottaa.

Kamalasti paljon olisi tekemistä muuttoa silmällä pitäen, mutta en vaan tiedä, mistä aloittaa. Muuttokortteja kirjoittelin eilen, mutta ne lähtee postiin vasta, kun kaikki on varmaa. En ikinä lähetä niitä liian ajoissa, ettei käy huonosti. Kaikenmaailman sopimusten irtisanomiset ja siirtoilmoitukset, lähtö- ja tuloilmoitukset, pankkiasiat, pakastimen sulatus, muuttolaatikot, kaappienkätköt, kierrätykseen menevät, siivoukset... Melkein ahistaa. Vain melkein, kun ajattelen, että pian se on ohi ja päästään tästä, voin aloittaa tutustumisen uuteen ympäristöön ja uusiin nurkkiin.

Pakko uskoa ja toivoa, että kyllä se vaihtamalla paranee. Ei tämän huonommaksi ainakaan voi mennä.

5 kommenttia:

vintti kirjoitti...

Sillä lailla.

Toivottavasti muutto toteutuu ja se naapuri saa jäädä vihdoin taakse. Minä olen edelleen onneksa, jos naapuri olisivat tuollaisia kuin sinulla, palo tästä pois olisi luonnollisesti paljon kovempi.
Nyt vauhti on hidas.

Onneksi monen irtisanomisen ja ilmoituksen voi tehdä jo netissä, se helpottaa- mutta oma muistamisensa on kyllä ja todellakin olemassa. Ja monta asiaa, joita ei muista tehdä- tai siis, sie muistat kyllä :-)

Pakkaamisen ihanuus alkaa siis pian, mutta tuo mainio tapa tehdä taas inventaariota ja hävittää vuoden alussa muka turhaa tavaraa pois ja siirtää uuteen vain olennnainen.

Voi kun oniloinen puolestanne!

Tinka kirjoitti...

Vintti, huomenta!
Eiköhän se toteudu - ellei, se vaan siirtyy ja myyjä maksaa viipymisestä :)

Totta, sinne uuteen voi tehdä netin kautta tuloilmotuksen, mutta taas tässä; pohja on netissä, mutta ei voi lähettää.
Monia muita sopimuksia kyllä onneks hoituu netin kautta.

Ei auta muu, ko laittaa paperille ylös muistilistaa ja edetä sen mukaan. En miekään sentään ihan kaikkea muista, enkä tiedä.

Kaappien kätköihin sukellan jo tänään. Inventaarion paikka, viimekshän tein sen syksyllä :)

Kiitos, samoin. Mikäs teillä ollessa, kun rauhallista naapurissa ja kotona :)

lisbetti kirjoitti...

Onhan siinä muutossa paljon hommaa,mutta on se sit ihanaakin,kun pääsee uuteen kotiin asettumaan.Melkoinen hamsteri kun olen,mulla ei ainakaan tule sitä inventaariota tehtyä muulloin kuin muuton yhteydessä,joten siinä mielessä muutot on tarpeellisia =D
Nyt olen kyllä tyytyväinen asuntoomme:lähellä keskustaa,kuitenkin luonnon helmassa ja oravat ja jänöt kaverina.

tipi kirjoitti...

Voiko uusi vuosi paremmin alkaa? Oma koti on löytynyt, tosi ihana juttu!
Omaa asuntovelkaa maksaa paljon mielummin kuin elättää vuokranantajaa. Ja korothan saa verovähennyksiin...

Tinka kirjoitti...

Lisbetti,
arvaa vaan, että ootan sitä hetkeä, kun saa viimisen kerran painaa tämän vanhan asunnon oven kiinni :)
Sitä ennen on aikamoinen härdelli eessä. Nyt piti tulla välillä hengähtämään tänne.

Tipi,
niinko mie olen sanonu, kaikki tais lähteä siitä Onnenbambusta :) Tai ehkä pieni osansa on sillä, että jahkailu jäi vähemmälle..

Toivotaan vaan, että sitä rysäystä ei ihan heti tuu. Ikunen pessimisti kun olen.