14.4.2007

Ideoita ostosparkissa

Millä ihmeen konstilla saisin itseni taas irti karkkipusseista ja muista nameista! Ketuttaa ja ällöttää heti kohta, kun mättöpussi on syöty ja jäljelle jää ehkä muutama hassu karkki ja kamala olo. Eilen ostin ja popsin parempiin suihin ennen ja jälkeen talkoiden, tänään sama homma, ilman mitään rehkimistä/kulutusta. Onko ihme, että väsyttää ja janottaa ja arkisin vessattaa aika monta kertaa päivän aikana.

Toisaalta voisin kuvitella, että kyseessä minun tuurilla on alkava diabetes kakkonen, mutta kun joskus siihen liitetään
laihtuminen, niin eihän se käy yksiin sitten ollenkaan. En ole laihtunut ja olen ajatellut sen vessattamisen vaan jännityspissaksi (hymiönpaikka ja aika!), koska onhan se nyt aika jännää ollut viime ajat töissä. Täytyy olla skarppina ja muka-tietäväisenä koko työpäivän, onko siis ihme, jos vähän jännittää. Nih.

Mutta että näillä elintavoilla ja liikunnan (melkeinpä) puutteella - oma vikani, kikkkelis kokkelis, mitäs istun nytkin koneella. Menen ihan kohta polkemaan pyörällä. Vielä pari sanaa...

Käytiin tänään Ideaparkissa. Nyt jopa viihdyttiin vähän pitempään, kuin ensimmäisellä kerralla. Ostokset oli kyllä aika minimissä, mutta säästyypä rahat mahdolliseen autoremonttiin. Mokoma takkuilee nyt urakalla. Jopa niin pahasti, että minäkin olen kohta sen uuden auton kannalla. Käytiin tänään koeistumassa taas yhtä menopeliä ja voi olla, että joku toinen päivä pitää päästä koeajelulle. Ei minun, mutta miehen. Olen pitänyt aika tärkeänä kriteerinä auton väriä (hopeanharmaan jos joskus saisin, olisin aika tyytyväinen vähän aikaa), mutta kun tänään istuin sen 5-ovisen kuskin paikalla, se tuntui just oikealta. Voi itku. Tätä täytyy miettiä ja nukkua taas monta järkeistävää yötä.

Ostettiin reissulla uusi kellarihiiri. Sellainen ergonominen Logitech, missä käsi ja peukalo menevät oikeaan/luonnolliseen asentoonsa. Miten senkin selittää. Noh, mutta sekin olisi pitänyt ostaa jo aika päiviä sitten, kun kerta kävi niin, että minustakin tuli tämmöinen nettiaddikti. Vielä kun joku päivä raskisi hommata ergonomisen näppäimistön, niin mikäpä tässä.

Mutta nyt on pakko lähteä pyörän päälle suunnittelemaan ja jahkailemaan tulevia. Jos saisi edes sen puoli karkkipussia kulutettua pois. Päätin kyllä, että nyt saa riittää! Ruoka vaan on niin hyvää ja syöminen vielä mukavampaa, mutta jos nuo herkut jättäisi (paljon) vähemmälle. Tavoite taas tulevalle viikolle. Hah!

3 kommenttia:

Lisbetti kirjoitti...

Karkit ovat minukin suurin paheeni, mies mokoma vielä kiikuttaa pusseja kotiin! Sitten telkkaria katsellessa huomaa yhtäkkiä napsineensa megapussin karkkia, ei hyvä! Varsinkin kun pitäis laihtua..

vintti kirjoitti...

Eikä täällä päässä mitään aloitettu maanantaina, edes fillaria saatu esille. Eikä ehkä muka tänäänkään :-)

Mutta jos huomenna. Taas, tai jotain.

tinka kirjoitti...

Lisbetti,
vähän sama vika rahikaisella. Jos mie päätän, että nyt alkaa kuuri ja lakko, niin ei tuo mies kauon sitä muista. Missä on stemppi, missä kannustus :D ja mulla itellä niin huono itsekuri joissain asioissa, että ei hyvää päivää...

Vintti,
huomenna on aina paremmin. Ja aina meillä on niitä hyviä tekosyitä. Jos joku muu muuta väittää, sei tiä.