24.4.2007

Sisäinen Marttani pyrkii ulos

Aikaisemmat suunnitelmani lähteä tänään kaupungille/cittariin/ehdottaa kaverille tapaamista/... katosivat sen siliän tien, kun päivä valkeni tänään kello kuusi. Näin unta, että mies tuli herättämään ennen töihin lähtöään, mutta kas kummaa - molempien kännykät piippasivat vasta sillä samalla sekunnilla. Ja eikun ylös!

Tutkiskelin omaa olotilaani (sosiaalisuus nolla) ja tulin siihen tulokseen, että parasta vaan pysyä pihapiirissä ja poiketa lähikauppaan, koska sellainen mahdollisuus on. Ostoslistalla ei ole (kun otin ne kuvainnollisesti pois) mitään, mitä en saisi lähikaupasta. Siinä säästyy monta penttiä, kun ei lähde merta edemmäs kalaan. Niin kuin olin kuukausi sitten kuvitellut lähteväni vaate- ja sisustusostoksille. Juuei. Muutenkin tässä on vielä tätä kotihommaa ihan nokko, pyykkikori valuu lattialle pestävistä petivaatteista sun muista.

Kummasti lauantaisen ostopäätöksen jälkeen tuli taas inspis pitää kirjaa tuloista ja varsinkin menoista. Monen vuoden kirjanpitoni koki vuodenvaihteen jälkeen pienen kaaoksen, kun en ehtinyt enkä jaksanut joka päivä, en edes joka viikko käydä kuitteja ja muita tositteita läpi. Sunnuntaina urakoin joulu - maaliskuun liput ja laput ja taas tuli pörssiin tilaa, kun nappasin vielä huhtikuunkin talteen. Minkä taakseen jättää, sen keittiönpöydältä löytää (niin kuin olin päättänyt, että uudessa kodissa, uudella pöydällä en sitten mitään ylimääräisiä säilyttele = kerää paperipinoja ja lehtikasoja.). Tiukille vetää, mutta vetäköön. Onneksi on vara pihistää mm. ruuasta. Vielä kun malttaisin joistain lehdistä luopua, mutta kun en.

Odotan kauhulla, mitä postia nyt on luvassa verottajalta. Mies sai eilen omat lappunsa ja saa taas aikanaan palautusta, mutta mitenhän käy tämän martan. Jännittää niin, ettei tolpillaan pysy!

10 kommenttia:

Marinadi kirjoitti...

Aina kateellisena kuuntelen, kun ihmiset osaavat arkistoida omat tulot ja menonsa. Olen itse joskus yrittänyt henkilökohtaista kirjanpitoa, ja kuluttajaekonomistisen taustan vuoksihan sen pitäisi olla minulla lähes normaali toiminta, mutta ei niin ei. Ehkä joskus...

Sukulaissielu kirjoitti...

Mukavaa kotipäivää sinne. Päivät menevät sutjakkaan kotona; olet oikeassa, siellä on aina hommia. Purnukassakin lehdet kerääntyy pöydän kulmille ja on lippua ja lappua ja sitten saan urakoida paperit kierrätykseen, viime viikolla kiikutin juuri kaksi kassillista lehtiä.

Toivottavasti verottaja tuo mukavia uutisia ja saat palautusta; tulee mukavasti joululahjarahat siinä.

Tinka kirjoitti...

Marinadi,
koskaan ei ole myöhästä alottaa omaa kirjanpitoaan :) Sekin on hyvä, jos tietää, kuinka paljon tilillä on rahaa. Osaa sen mukaan elää ja kuluttaa. Ja säästää ohimennen.

Sukulaissielu,
hiki hatussa tässä liikutellu lipastoja ja hyllyjä. Välillä pyykit kuivumaan, välillä kaupassa. Kohta kello on taas sen verran, että pitää alkaa tekemään ruokaa. Siinähän se tämä päivä taas meniki :] Kattoopa, pysynkö pystyssä ilman iltapäivätorkkuja.

Ei tullu verottajalta postia tänäänkään.

Mukavaa tiistaita! Toivottavasti sulla olo jo parempi.

Sukulaissielu kirjoitti...

No voi böö sanon verottajalle. Toivottavasti on isompi potti rahaa sinulle.

Sinä oot laittanut kodin siellä kivaan kuntoon ja ihanaa kun on lämmin ruoka odottamassa toista kun tulee töistä. Hipi oot!

Juu ja täällä voidaan paremmin. Taisi olla joku ihme pöpö eilen systeemissä joka vaivas. Kitutunti oli ihan kamala. Tuijotin kelloa ja mietin, että kohta pääsee pois.

vintti kirjoitti...

Mie sain hirveesti rahaa verottajalta :-)

Kirjanpito riittää- siis se, mitä töissä teen . Vielä muka kotona? Me en tajua, miten sie pystyt moiseen yltiöpäiseen suoritukseen. Kateeksi käy.

Mukavia vapaita.
Täällä Juniorilla vatsassa pöpö- toivottavasti ei paha Noro, sillä se Kotkan reissu oliis edessä..
huh.

Satu kirjoitti...

Minä hoidin eilen oman urakkani joulukuulta alkaen :) Monen vuoden tapa jo, näkee selkeesti mihin ne rahat katoaa ja voi puistella päätään - ei sillä että mikään silti muuttuis.....

Tinka kirjoitti...

Sukulaissielu,
hieno homma, että olet parempaan päin!

Vintti,
kivat sulle ja onnea! Tuomoset uutiset on aina mukavia. Tietää vähän helpotusta joulukuulle ainaki :)

Nimenomaan - kun sitä kirjanpitoa ei työkseen tee, sitä tekee ihan mielellään omaksi huviksi ja hyödyksi. Ja kun se ei ole niin pilkun tarkkaa tämä minunkaan malli.

Toivottavasti Juniori jo parempaan päin! Jospa sitä mustikkakeittoa ja se Sukulaissielun mummin pottujauho-ohje --- sitä ajattelin iteki sitten joskus kokeilla :)

Satu,
siinä toinen, jolla on kirjanpito vähän myöhässä :) Mutta ei se onneks ookaan niin nöpönnuukaa.

Sepä se - ei mullakaan pahemmin oo vaikuttanu ostokäyttäytymiseen, vaikka kuinka kirjaan ylös. Kuun ja vuoden lopussa vaan ihmettelen sitä vaihtelevuutta ja suuria menoja.

Toivottavasti siellä päässä parempi mieli...

Satu kirjoitti...

Oliko tuo viimeinen minulle...?

Vastaan kumminkin kun tuntuu että se ehkä varmaan oli.. Tarvis järjenjäädytyskoneen niin ois päässä parempi mieli tai ainakin keli... Tää on tätä, liftillä päivästä toiseen eikä koskaan tiä millanen kyyti sattuu.

Joka kuukausi menee 20-40e suklaaseen, kyllä se paljon auttaa :)

Ja kohta kutsuu ne etelän auringot.. Ah, en malta odottaa :)

tinka kirjoitti...

Satu,
sullehan se. Viime merkinnät kun on ollu, mitä on :] Ei oo helppoo, ei.

Monesti tulee omat vanhat tapahtumat mieleen, vaikka sillon "joku roti" säilyki. Oli raja, mitä ei ylitetty ja olen siitä helvetin ilonen, että olin sillonki tämä tylsä realisti pessimisti :)
Mutta kaikki se odottaminen, pettymiset, kännykän kiroamiset, tilanteen mahdottomuus, mukavat hetket, kaikki.
Aikansa sitä kesti ja kestin, mutta kun se loppui - kaikista paras. Ei minusta siihen pitemmän päälle ollu :|

Hyvää loman jatkoa :)

Satu kirjoitti...

Tää on tätä, elämää. Mistäpä oisin etukäteen tienny että siitä tällasta tulee. Puolet ajasta oon tyytyväinen että lähdin mukaan, oon kuitenki paljon tästä saanu. Toinen puoli ajasta näkyy tuolla teksteissä kans.

Vai on sullakin menneisyydessä mörköjä :/ Litania kuulostaa tutulta tiivistykseltä... Minusta vähän tuntuu että se loppu tulee tällekin joskus ja se on mulle helpotus. Toisaalta.

Mukavaa jatkoa sinnekin, nostellaan peukkuja ku ohitellaan :)