Potilas Saarinen ilmoittautuu
Jopa tämä meni hankalaksi. Eilisen merkinnän (ja suihkun) jälkeen kävi, kuten arvata saattaa. Nousi kuume. Yön nukuin tunnin pätkissä ja nenä valuen. Aamulla 5:35 ylös, puuro työn alle ja mittari kainaloon. Yleensä heti aamulla ei ole kuumetta. Nyt oli.
Olotila ei muutenkaan ollut kovin häävi, joten jouduin pähkäilemään seuraavia liikkeitäni. Järki käski mennä takaisin peiton alle ja unohtaa koko työpäivän. Jokin muu taas muistutti, että työpöydällä odottaa tekemättömät työt ja muuta mullistavaa. Ihan niin kuin lähin työkaveri ei niistä selviäisi. Pah. Ei vaan tunnu reilulta jättää niitä toiselle (ja samantien yritän muistuttaa itseäni, että niinhän minäkin teen toisen työt, silloin kun hän on pois. Tyhmä minä!).
Jahkailua, puntarointia, jossittelua, vaihtoehtojen miettimistä. Ja kuumeen mittailua, josko se olisi laskenut. Päinvastoin.
Lopulta otin kännyn "kauniiseen" käteen ja soitin, etten tule. Yksinkertaista, mutta niin vaikeaa.
Kurkistus ikkunasta ulos helpotti vähän. Ei tuonne vesisateeseen kyllä huvitakaan mennä tässä kunnossa.
4 kommenttia:
Potilas Saariselle paljon Parane pian terkkuja! Minä yritän taistella pellejen kanssa.
Sukulaissielu,
kiitos kovasti!
Vähän tämä on yhtä taistelua ja ylä- ja alamäkeä, mutta kai tämä tästä. PAKKO! On tullu ainaki nukuttua ja juotua kuumaa.
Voimia sulle sinne työmaalle :[
No höh!
Että syys tullut tautien kans.
Taidat siellä töissäs olla tekemisissä kaikenlaisten pöpi.. eiku pöpöjen kans.
Pakko kehuu, et mul on KERRANKIN tervejärkisiä työkavereita.
Mut parane :)
Siru,
njoo, näitä syksyn huonoja puolia, kun ei tähän ikään mennessä ole oppinu, että vaatetuksella vois vähän ehkäistä sairastumisia.
Töissä meillon kuule molempia :) Aivan varmasti, jos ei muuten, niin papereiden mukana.
Onnittelut sulle hyvästä työpaikasta!
Pysy itte terveenä, mie koitan tässä hitaasti tokeentua.
Lähetä kommentti