Pöpövaroitus!
Pitkä on aamu, kun heräilee jo vähän jälkeen lehden kolahduksen. Jos olisin kunnossa, olisin jo menossa, kuten oli suunniteltu. Nyt meni vain mies ja tulee apteekin kautta. Buranat on loppu.
Kurkussa on koko yön ollut tuskaisa möykky. Järki sanoi, että nouse ylös, keitä ja juo kuumaa, mutta lämmin olotila peiton alla kumosi moiset ajatukset. Niinpä sitten kärsin ja nieleskelin silmät ristissä aamuun asti, kunnes oli pakko nousta ylös ja juoda sitä kuumaa. Nyt se möykky tuntuu taas palailevan. Äh. Hävisin näköjään taistelun ja viikonloppu taitaa mennä potiessa. Maanantaina olisi pakko päästä töihin; työpöydällä on kasa tekemättömiä töitä, jotka jätin sillä ajatuksella, että maanantaina jatkuuuuu...
Eiliset iltapippalot työympyröissä jätin väliin; alunperin sillä verukkeella, että tuntui olevan kipeyttä ilmassa (pieni oire, josta vedin itselleni tekosyyn), mutta olin aika kaukaa viisas tietämättäni, että olo ei ainakaan paremmaksi muuttunut. Toisaalta olisi ollut tosi mielenkiintoista nähdä uusia ihmisiä ja "tuttuja" nimiä, joiden kanssa "joutuu" olemaan (saa olla) tekemisissä melkein päivittäin puhelimitse, mutta kaikki se muu - ei hemmetti. Muutaman työkaverin kanssa en vaan jaksa olla pakollista työpäivää enempää. Enkä ole edes pahoillani.
Tuossa aamutuimaan katselin teeveestä jotain seuranhakutarjotinta, kun ei muutakaan tullut. Onneksi ei tarvitse hakea eikä tyrkyttää ainakaan noiden kanavien kautta. Voi vaan päivitellä mm. ihmisten tapaa ottaa itse itsestään kuvia; se kun vaikuttaa olevan tätä nykyaikaa. Kamera/kännykkäkamera tuohon käsivarren mitan päähän ja sitten suuta vähän mutrulle ja naps. Unohtamatta, että rintavarustus varmasti näkyy, aivan sama, mitä siellä taustalla on. Aika suosittu kuvauspaikka näytti olevan kylpyhuone, kaakeliseinistä päätellen. Tai sitten peilin kautta, että peilinpoka on enemmänkin pääosassa, kuin kuvaaja itse.
Oi aikoja, oi tapoja. Onneksi kaikkea ei tarvitse ymmärtää, eikä itse kokeilla.
4 kommenttia:
Kerran bussissa eteeni osui istumaan kaksi teinityttöä, joista toinen kuvasi itseään tuollaisella käsivarsimitalla koko matkan (n. 15 minuuttia). Ja välillä otti kaverinsa mukaan kuvaan. Sitten välillä katsoivat kuvia ja hihittivät. Ja sitten lisää kuvia. En tajunnut. Taidan olla liian vanha. :)
Minja,
eikä!? :]
Ei kai me liian vanhoja, ehkä vähän vanhanaikasia vaan ;)
Toki ittestään saa kuvia ottaa, jos tykkää, mutta se, mikä minua nyppi/i, on se tapa, miten niissä suurimmassa osassa olla poserataan ja mihin niitä käytetään (galleriat sun muut nykyajan kotkotukset).
Huiskis
Mie seuraan aktiivisesti tätä galleriaosastoa, sillä minullahan on se teini.
Aika huimaa on puuha noilla kuvasivuilla, ja tietoinen olen oman tyttärnei kuvista.
Onneksi siistejä- ja neiti on perinyt minun vanhanaikaisen käsitykseni.
Huh.
Koita sie toipua, vaikka töistä saa siis olla oikeasti pois- ja kannattaakin- kun on kipeä.
Ei ole reilua tartuttaa toisia..
Ja, tauti vaan pitkittyy jos menet kipeänä töihin.
Ei sillä, että saarnaisin mitenkään :-)
Vintti,
taidat olla niitä harvinaisia äitejä, jotka tietää lapsensa kuvien olemassaolon galleriassa, mutta on myös likka periny viksut tavat, jos ja kun on ihan viksuja otoksia :)
Mutta paha on tuo paikka, ainaki sen perusteella, mitä olen joskus linkkien kautta menny ja napsutellu. Ei oo helppoa olla teini nykyaikana, jos ei ollu 80-luvullakaan, eh.
Tässä kuule taas kello kuus heräsin ja pähkäilin, että mitä hittoa mie teen huomenna, jos ei olo tästä yhtään tokene. Kuumetta ei oo, mutta muuten on aika niiskuolo.
Työkavereissa on jo sairastapaus, ollu jo viime viikolla. "Hauskaa" oliki seurata, miten se aina muista sanoo, että "tyhmää tulla kipeänä töihin" - mutta mitäs hän ite räkätautisena siellä teki!? Argh! että mulla sieppaa tuo.
Toisaalta - nämä räkätaudit tarttuu linja-autossa, kassajonossa, ihan missä vaan, jos on tarttuakseen. Tai sitte sitä vaan ite palelluttaa ja edesauttaa asiaa, kuten epäilen omalla kohdalla tapahtuneen.
Lähetä kommentti